Shoppailua yli rajojen ja merien

Vuoden vilkkain shoppailubuumi on jälleen takanapäin. Sen vielä olleessa kiihkeimmillään osoitti Poliisiministerimme uhmakkuutensa häneen (jälleen) viime aikoina kohdistuneen arvostelun edessä.

Rajamäki julisti onnistumistaan maahanmuuttopolitiikan saralla: turvapaikkashoppailun ja -turismin kitkemisessä. Hän onkin ahertanut viimeisen puolivuotiskauden majavan lailla linnake-Euroopan patojen vahvistamiseksi, varmistaakseen mm.  että Kanarian lomarannoille suuntaavat ei-toivotut veneturistit havaittaisiin ennen kuin he pääsevät shoppailemaan.

Kanarian saarten ostosmatkailu antaa aivan uuden merkityksen ilmaisulle ”shop ’til you drop”.  No border-verkosto on kerrännyt listan Eurooppaan pyrkiessään henkensä menettäneistä turisteista. Kuoleman tapauksia on viimeisen neljän vuoden ajalta lähes kaksi tuhatta.

Mutta heidän kohtalonsa ei niinkään huoleta Poliisiministeriä. Hän on sen sijaan ylpeä siitä, että maahamme pääsevät turvapaikanhakijat saavat hänen ministerikautensa jäljiltä nauttia vieraanvaraisuuttamme Metsälän vastaanottokeskuksen kaltaisissa lomaparatiiseissa entistä lyhyemmän tovin ennen nopeutetulla menettelyllä tehtyä kielteistä turvapaikkapätöstä.

 Samaisessa HBL:ssä, jossa Rajamäen haastattelu julkaistiin, herättää pääkirjoitus hyvän kysymyksen: kuka täällä shoppaa? Ettei vain Rajamäki itse?

”Det är oacceptabelt att byråkrater och poliser reser ut till flyktinglägren för att välja ut godbitarna. Tala om flykting­shopping!” (HBL, 22.12.06)

Pääsääntöisesti ihmiset eivät lähde kaiken jättäen kotiseuduiltaan vieraille maille ja vieraan kulttuurin pariin ilman painavaa syytä. Ihan vaan shoppailemaan. Ei ole myöskään meidän asiamme valita parhaita yksilöitä joukosta, jättäen muut leireille vuosikausiksi.

 Euroopan vauraus on syntynyt köyhempien maiden vuosisatoja kestäneestä ja edelleen jatkuvasta riistosta. Kehitysyhteistyö ei ole riittänyt korjaamaan tilannetta.

On oikein ja kohtuullista, että ihmiset, joiden elämä köyhissä maissa muodostuu mahdottomaksi eriarvoistavan talouspolitiikan, ilmastonmuutoksen, sotien tai vainojen takia tulevat jakamaan vauraudestamme. Työtätekevinä yhteiskuntamme jäseninä he myös kartuttavat sitä.

Epäilemättä jos olosuhteet sallivat monet heistä joskus palaavat mieluusti kotiseuduilleen. Mutta jos eivät tulee Euroopasta heidän kotinsa ja heillä tulee olla täällä samat oikeudet kuin muillakin Eurooppalaisilla.

Rajamäen kaudella käyttöön otetut B-luvat, jotka jättävät turvapaikanhakijan suojattomaan välitilaan ovat osoitus Suomen viranomaisiin pesiyteneestä rakenteellisesta rasismista, jonka näkökulmasta siirtolaisuus on lähinnä poliisiasia.

Onneksi Rajamäen kausi loppuu pian. Seuraavan siäministerin on oltava valmis tarkastelemaan kriittisesti edeltäjänsä kaudella tehtyjä päätöksiä ja pyörtämään niitä.

Hyvä uusi siirtolaisuus aiheinen saitti vapaaliikkuvuus.net kannattaa tsekata.

Mainokset

4 kommenttia

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', Globaali oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet

4 responses to “Shoppailua yli rajojen ja merien

  1. Asiallista tekstiä, kuten myös Hufvudstadsbladetissa. Kyseinen lehti osoittautui jälleen kerran Hesari valistuneemmaksi.

    Etelän ja pohoisen välinen elintasokuilu on aikamme suurin häpeäpilkku. Näkisin sen yhtä suureksi vääryydeksi kuin kolonialismi ja orjakauppa aikoinaan. WHO:n tilastojen perusteella 25 000 ihmistä kuolee joka päivä aliravitsemukseen ja sen mukana tuomiin tauteihin, vaikka ruokaa tuotetaan riittävästi kaikille maailman ihmisille. Rajojen sulkeminen siirtolaisuudelta ei todellakaan ratkaise tätä ongelmaa.

    Euroopan ollessa köyhä täältä lähdettiin paremman elintason perässä Amerikkaan ja Australiaan. Suomesta ollaan lähdetty myös Ruotsiin, ja vasta 1980 -lopussa Suomeen on alkanut tulla enemmän väkeä kuin täältä on lähtenyt. Miten tämä ollaan onnistuttu unohtamaan niin nopeasti?

    Siirtolaisuudessa piilee hurja potentiaali sekä omien ongelmiemme (nuorten päämäärättömyys, epävarmuus, masentuneisuus, huumeongelmat ja perheväkivalta) että globaalin eriarvoisuuden purkamisessa.

    Meillä on paljon opittavaa muilta kulttuureita, kuten meillä on myös paljon annettavaa muille kulttuureille. Siirtolaisuus on yksi keino tämän välttämättömän sillan rakentamisessa.

  2. Timo kertoo WHO:n karuja tietoja maailman aliravitsemuksen ja perusterveydenhuollon putteen seurauksista.

    Kaikista kivulianta tässä on tiedostaa esimerkiksi se seikka, että 1/30 maailman asekaupassa vuosittain liikkuvasta rahasta riittäisi riittävän ravinnon, puhtaan veden, perusterveydenhuollon JA peruskoulutuksen takaamiseen kaikille maailman ihmisille.

    Yksi yksinkertainen toimi, asekaupan globaaliverotus, keräisi helposti riittävästi rahaa näiden merkittävien kurjuuden ja sikäli myös siirtolaisuuden syiden poistoon.

    Luulisi oikeistonkin olevan innoissaan vaatimassa asekauppaa verolle, mutta ei. Ranaskan ja Chilen muutama vuosi sitten tekemä aloite aiheesta on jäänyt unohdutksiin.

  3. Yli päätäänkin globaaleista veroista tulisi puhua enemmän, nyt kun raha ja tavara liikkuu entistä vapaammin. Minne tobinin vero on unohdettu? Eikö Tarja Halonen ehdottanut joskus YK:lle rahoituslähteeksi maailmanlaajuista lottoa. Hyvä idea, mutta minne lie haudattu?

  4. Paluuviite: Omastamme emme jaa « Janne Länsipuro

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s