Jatkona edelliseen…

Vaikka tämä uhkaa muuttua aika monomaaniseksi blogiksi, en malta olla raportoimatta, että Forsmarkissa on viime yönä jouduttu ajamaan alas yksi reaktori ja tänään toinen niiden turvajärjestelmissä havaittujen puutteiden takia…

Eli tällä hetkellä Ruotsin kymmenestä reaktorista neljä on alasajettuina. Varsin luottamusta herättävää.

Tarja Cronbergin tänään puoluevaltuuskunnan kokouksessa pitämässä puheessa nostettiin keskeiseen rooliin energiatehokkuus ja energiansäästö.

Ydinvoima tuottaa vain sähköä. Jo nyt rakenteilla oleva reaktori voisi korvata kaiken käytössä olevan lauhdevoiman. Lisäydinvoiman ainoa funktio on tuottaa lisäsähköä.

Tämä onkin se periaatteellinen kysymys, jonka ydinvoimaa ilmastonmuutosratkaisuna myyvät tahot mieluusti sivuuttavat: onko energian, ja spesifisemmin sähkön kulutuksen kasvu hyvinvoinnin, elämänlaadun ja onnellisuuden lisääntymisen edellytys?

Vihreiden mielestä ei ole. Suomen tulevien vuosien talouskehitys ei edellytä sähkön kulutuksen lisääntymistä. Tulevaisuuden Suomi on energiatehokas korkean teknologian yhteiskunta jossa talouskasvu perustuu enemmän kekseliäisyyteen kuin materiaali ja energiaintensiiviseen tavaratuotantoon.

Onnellisuustutkijat ovat sitä mieltä, että vaurastuminenkaan ei lisää onnellisuutta. Jos tulevaisuudessa tavoitellaan enemmän aikaa ja vähemmän roinaa on ydinvoima täysin väärä vastaus ilmastonmuutokseen.

Valtuuskunnan kokouksessa ostin Oden uuden kirjan tästä tematiikasta. Toivottavasti kampanjakiireiden keskellä ehdin sen mahdollisimman pian lukea läpi.

Mainokset

28 kommenttia

Kategoria(t): energiapolitiikka, Ilmastonmuutos, onnellisuus, uraani, ydinvoima, Ympäristöpolitiikka

28 responses to “Jatkona edelliseen…

  1. Janne Haarni

    Juuri näin! Kasvatetun energiatehokkuuden avulla saadaan leikattua kasvu pois energiankäytöstä. Tästä on malliesimerkki Kalifornia. Uusiutuvien avulla saadaan tehtyä tarvittavat päästövähennykset nykytasosta. Yhtään uutta ydinvoimalaa ei Suomessa tarvita – ei tarvittaisi edes Olkiluoto kolmosta.

  2. Mira Fahlström

    Asiaa! Ihmiskuntaa vaivaa lyhytnäköinen ajattelu. Nyt kun vihdoin aletaan heräämään ilmaston lämpenemiseen todellisena uhkana eikä vaan viherpiiperöjen löpöhöpönä, niin luullaan, että ydinvoima on hyvä keino hillitä muutosta. Eikö oikeasti pystytä näkemään, että energiantuotantomuoto, joka tuottaa eri prosessiensa aikana hurjasti erittäin pitkäkestoisesti vaarallista jätettä, ei ole mikään ratkaisu ongelmiin. Varsikin, kun, kuten mainitsit, emme oikeasti TARVITSE yhtään lisää energiaa.

    Muutenkin, kuka on oikeasti valmis ITSE tekemään jotain luonnon hyväksi ja ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi? Tuntuu, että odotetaan vaan, että maailman asioista päättävät herrat saavat jotain aikaiseksi, kun oikeasti jokainen ihminen on teoillaan ja valinnoillaan yhteydessä luontoon ja sen hyvin(pahoin)vointiin.

    Eksyin tänne Ylen vaalikoneen kautta, saatat hyvinkin saada ääneni, vaikka perinteisesti olen kyllä ä-nestänyt naista.
    Tämä saattaa olla väärä paikka tehdä kysymyksiä, mutta mikä mahtaa olla kantasi Ganjan laillistamiseen?

    talviterveisin,
    Mira, 2½ vuotiaan lapsen kotiäiti ja maailman parhaan miehen onnellinen (avo)vaimo 🙂

  3. Kysymyksesi kannabiksen laillistamisesta, kuten tietänet, on melko arka aihe suomalaisessa keskustelussa.

    Jo viime ek-vaalien aikoihin käyty keskustelu osoitti melko selvästi, että kannabiksen laillistaminen ei tällä hetkellä ole realistinen poliittinen tavoite Suomessa.

    Niiden, jotka haluavat edistää kannabiksen laillistamista tai sen käytön/halussapidon/kasvatuksen rangaistavuudesta luopumista (dekriminalisointia) lienee järkevintä edistää asian yhteiskunallista hyväksyttävyyttä kansalaisjärjestötoiminnan kautta.

    Me Vihreät olemme linjanneet syksyllä 2003 hyväksytyssä päihdepoliittisessa ohjelmassa (http://www.vihreat.fi/fi/node/251) seuraavasti:

    ”Vihreän liiton mielestä ei ole perusteita laillistaa yhtäkään nykyisin kielletyistä huumeista, koska huumeiden käyttökulttuurit eivät ole Suomessa levinneet niin laajalle, että kieltojen haittavaikutukset ylittäisivät niistä saadut hyödyt. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos esimerkiksi muu Eurooppa valitsee toisen tien. ”

    ”huumeiden käytön rankaisemattomuuden perusteista tärkein on kysymys hoitoon ohjautumisesta. Vaikka periaatteessa syytteeltä huumausaineiden käytöstä välttyy, jos hakeutuu hoitoon, käytännössä rangaistuksen pelko usuttaa salaamaan huumeongelman. Hoitoon ohjauksen kannalta toimivimpia vaihtoehtoja ovat joko syyttämättä ja tuomitsematta (RL 50 luku 7§) jättäminen tai lainsäädännön muuttaminen siten, että käytön ja pienten määrien hallussapidon rangaistavuudesta luovutaan (dekriminalisaatio).

    Huumeiden myyntiä ei tule laillistaa. Edes kannabiksen laillistaminen ei ole ajankohtaista Suomessa.

    Sen sijaan olisi viisainta seurata muiden EU-maiden esimerkkiä ja pyrkiä erottamaan kannabiksen ja muiden huumeiden markkinat toisistaan esimerkiksi porrastamalla huumeiden myynnistä määrättävät rangaistukset aineen vaarallisuuden mukaan. Jos heroiinin ja kannabiksen myynnistä saa saman rangaistuksen, samalta huumekauppiaalta voi ostaa molempia, jolloin siirtyminen aineesta toiseen helpottuu.”

  4. IPCC julkaisi eilen poliitikoille tarkoitetun yhteenvedon ilmastonmuutoksen nykytilasta. Raportti on tiivis ja hyvä, kannattaa lukea.

    http://www.ipcc.ch/SPM2feb07_new.pdf

  5. hopp

    Oras Tynkkysenkin mallissa vuodelle 2020 tuulivoima tuottaa vasta 3% energiastamme, maakaasun käyttöä on lisätty roimasti, ja fossiilisilla on keskeinen rooli. Energiatalouden professori Pirilän mallissa ydinvoima painottuu vahvemmin, ja tätä myöten myös CO2-päästöt ovat huomattavasti alhaisemmat (vaikka tuotamme enemmän energiaa). Tämä ero selittyy pitkälti juuri em. painotuksella, että ko. professori näkee ydinvoiman pienempänä pahana maakaasuun (ja muihin fossiilisiin) verrattuna.

    Mainittuun vuosilukuun, 2020, mennessä Kiina uhkaa kasvattaa päästönsä suuremmiksi kuin Yhdysvaltojen ja EUn päästöt yhteensä (lähde: kansainvälinen energiajärjestö). Kiinan energiataloutta ruokkii halpahiili 70-80% osuudella. Joka viikko pystytetään 4-5 uutta hiilivoimalaa (ei ”vain” yhtä, kuten Greenpeace virheellisesti väittää). Vuonna 2005 virrallisia uusia hiilivoimaloita oli 117, ns. laittomia arvioidaan olleen vieläkin enemmän. IEA arvioikin Kiinan ohittavan USAn päästöissä jo vuonna 2009 (mikä on radikaalisti aiemmista arvioista poikkeava, käsittääkseni juuri johtuen syystä, että kaikki hiilivoimaloita ei ole aina kirjattu tehtyihin arvioihin).

    Jopa yltiö-optimistinen Greenpeace ei energiaohjelmassaan näe vaihtoehtoa Kiinan hiilitaloudelle. Heidän Energy (R)evolution pamfletissaan Kiina tuottaisi vielä vuonna 2050:kin 50% energiastaan fossiilisilla. Mikä on sinänsä aika arpapeliä, koska eihän tieteen kehitystä voi ennustaa 43 vuoden aikasäteellä.

    Hiilivoima on kaivosonnettomuuksineen, pienhiukkaspäästöineen tappannut miljoonia ihmisiä ja tappaa edelleen. Kiinassa arviolta satoja tuhansia joka vuosi. Siviiliydinvoiman uhrit lasketaan sadoissa, korkeintaan muutamassa tuhannessa. Bioenergia ei myöskään ole ongelmatonta. Hyötysuhde on ajoin kyseenalainen (hakkeen keruussa maan köyhtyminen) sekä mm. syöpää aiheuttavat hiukkaspäästöt puun polttamisessa.

    Bioenergiakin on tappanut moninkertaisesti sen mitä siviiliydinvoima.

    Jos tulevaisuudessa ehdotetaan globaalia ydinvoimaohjelmaa, jossa panostettaisiin hyötöreaktoreiden tutkimukseen ja käyttöönottoon ja uraanin rikastaminen olisi keskitetty kansainvälisellä lainsäädännöllä kv. laitoksiin (täten moninkertaisesti vähentäen ydinaseiden leviämisen riskiä) niin olisiko vihreistä tällaisen ohjelman taakse, jos tavoitteena olisi nimenomaan vähentää hiiliriippuvuutta, eikä tämä olisi uusiutuvilta pois?

    Kuten Tynkkysen, kuten Greenpeacenkin energia-arviot osoittavat, emme ole pääsemässä fossiilisista eroon, ja kaikkein optimistisimmillakin säästöohjelmilla ja uusiutuviin panostamisella ilmastonmuutoksen tuoma uhka on vaarassa konkretisoitua.

    Eikö tässä tilanteessa, ydinvoima, jos sitä mahdollisesti pystyttäisiin, teknologiaa kehittämällä, hyödyntämään moninkertaisesti nykyiseen nähden, olisi moraalinen valinta pienemmän pahan näkökulmasta?

    Uraanin louhinta, jätteen loppukäsittely ja minimaalinen onnettomuusriski kalpenevat miljoonakertaisesti uhkaavamman ilmastonmuutoksen rinnalla. Eikö näin ole?

    Eikö ole aika luopua siitä ajatuksesta, että voitaisiin tehdä vain hyviä vaihtoehtoja ja ruveta puntaroimaan eri tekijöitä vastakkain, ja valita niistä vähemmän ikäviä?

  6. Janne Ekman

    Ydinvoiman uhrit lasketaa sadoissa ????
    Historian tutkimus olisi paikallaan.

  7. hopp

    SIVIILIydinvoiman? Sadoissa, korkeintaan muutamassa tuhannessa.

    ”Ydinvoiman uhrit lasketaa sadoissa ????
    Historian tutkimus olisi paikallaan.”

    Taisit lukea tarkoituksella väärin, jotta pääsisit sanomaan jotain vastaan? Aseiden leviämisen riskiäkin käsittelin kirjoituksessani. Tästä aiheesta tulisi vihreiden pystyä lausumaan konkreettisia pienempiä ja suurempia pahoja vertailevia argumentteja, tai muuten uskottavuus energiakysymyksissä rupeaa pahemman kerran rapistumaan.

    Lainauksena tuo kohta eri energiavaihtoehtojen vaarallisuudesta, johon viittasit:

    ”Hiilivoima on kaivosonnettomuuksineen, pienhiukkaspäästöineen tappannut miljoonia ihmisiä ja tappaa edelleen. Kiinassa arviolta satoja tuhansia joka vuosi. Siviiliydinvoiman uhrit lasketaan sadoissa, korkeintaan muutamassa tuhannessa. Bioenergia ei myöskään ole ongelmatonta. Hyötysuhde on ajoin kyseenalainen (hakkeen keruussa maan köyhtyminen) sekä mm. syöpää aiheuttavat hiukkaspäästöt puun polttamisessa.

    Bioenergiakin on tappanut moninkertaisesti sen mitä siviiliydinvoima.”

  8. Janne Ekman

    Hyppii kivasti muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen. =)

  9. hopp

    Arviot Tshernobylin uhrien määrästä, sekä alkuaikojen turvallisuudeltaan laiminlyötyjen uraanikaivosten syöpätapauksista sekä mahdollisista ydinvoiman tutkimuksessa tapahtuneista säteilyvuodoista eivät ole helposti yksilöitävissä.

    Arvio ”joistakin sadoista maksimissaan muutamaan tuhanteen” pitänee aika lähelle kutinsa.

    mm. bioenergian uhriluku on moninkertainen siviiliydinvoimaan nähden, hiilivoiman miljoonista uhreista puhumattakaan.

    Nyt kun yltiö-utopistinen Greenpeacekin arvio Kiinan tuottavan vielä vuonna 2050 (heidän toiveskenaariossaan!) 50% energiastaan fossiilisilla, niin pienemmän pahan kysymys on entistäkin tähdellisempi.

    Ydinvoima vai fossiiliset, kumpi on vastakkainasettelussa pienempi paha?

    Realismia kehiin, vihreät. Maailma ei ole utopia, eikä sellaiseksi muutu.

  10. Pekka Raukko

    ”Ydinvoima vai fossiiliset, kumpi on vastakkainasettelussa pienempi paha?”

    Ovatko ne meillä todellisuudessa toistensa vaihtoehtoja? Kun viides voimala valmistuu, poistuuko vastaava kapasiteetti fossiilista tuotantoa käytöstä?

  11. Janne Ekman

    Realismia on myös se ettei kaikissa asioissa ole aina vain kahta vaihtoehtoa. Kaivannaisteollisuuden ongelmista olen täysin samaa mieltä, siksi on loogista kritisoida myös uraanikaivantoja.

    Tuo bioenergian pienhiukkaspäätöjen suurempi uhriluku on jo aika paksua. Sademetsien kulotus maanviljelytarkoituksiin ei ole energiantuotantoa. Se vain yhtenä esimerkkinä =)

  12. Pekka Raukko

    Olisiko noista bioenergian pienhiukkaspäästöjen vaaroista jotain tutkimusta olemassa?

    Pienhiukkaset ovat vaarallisia, mutta vain keuhkoissa. Siksi tuotettujen pienhiukkasten kokonaismäärä ei ole järkevä peruste arvioida niiden vaarallisuutta.
    Liikenteen tuottamat pienhiukkaset tappavat niiden kokonaismäärään nähden todella paljon ihmisiä. Etenkin kaupungeissa, joissa hiukkaslähteet ovat hyvin lähellä ja samalla tasolla ihmisten keuhkojen kanssa. Hengitysilmassa pienhiukkasten konsentraatio on siis suuri.

    Kun laitan haja-asutusalueella puita uuniin, ei meidän katolla ole ketään hengittämässä hiukkasia keuhkoihinsa, ja ennen kuin ne saavuttavat naapurin, on konsentraatio jo laimentunut varsin vaatimattomaksi.
    Luonnolle pienhiukkaset eivät ole haitallisia.

  13. hopp

    ”Tuo bioenergian pienhiukkaspäätöjen suurempi uhriluku on jo aika paksua.”

    Ei todellakaan ole. Uhriluku on moninkertainen. Pelkästään puuenergian pienkäytön ’käyttöonnettomuuksissa’ on häkään kuollut moninkertainen määrä ihmisiä. Suomessakin näitä tapahtuu joitakin tapauksia joka vuosi. Puhtaasti onnettomuuksia. Vahinkoja. Kuolemia. Puulämmityksestä. Bioenergiaa.

    Poltosta syntyvien pienhiukkasten aiheuttamat syöpätapaukset ovat yleisiä. Hiukkasten tiedetään aiheuttavan syöpää, hengitystieoireita ym. terveyshaittoja. Tämä on tiedetty jo vuosikymmeniä. Tarkkoja lukuja on vaikea arvioida eikä tutkimusta ole riittävästi. Ne ovat kuitenkin merkittäviä. Jokainen taloaan/kesämökkiään klapeilla lämmittänyt tietää, että hiukkaslaskeuman konkreettisesti haistaa lähipiirissä. Se ei mene suorana viivana taivaalle. Haittaa on verrattu mm. tupakanpolttoon ja se eittämättä vaatii lisätutkimusta. Kolmessa Euroopan maassa, mm. Itävallassa, bioenergian pienhiukkaspäästöille on jo asetettu rajoja. Asiaa on puitu, ja puidaan, myös EU-tasolla.

    Lainaten Kansanterveyslehteä 5/2005:

    ”Suomessa on noin 3,7 miljoonaa puun pienpolttolaitetta, joista 2,2 miljoonaa on tulisijoja ja 1,5 miljoonaa kiukaita ja patoja. Huomattava osa laitteista on omakotitaloissa ja loma-asunnoissa. Yli puolet puun arvioidusta käyttömäärästä, 6,1 milj. m3, palaa omakotitalojen laitteissa. Näistä talouksista yli puolelle puu on tärkeä lisälämmönlähde. Puun pienpoltto tuottaa häkää, hiilivetyjä ja pienhiukkasia, joiden määriin vaikuttavat polttoaine, palamisen täydellisyys ja savukaasujen käsittely.”

  14. hopp

    ”Ovatko ne meillä todellisuudessa toistensa vaihtoehtoja? Kun viides voimala valmistuu, poistuuko vastaava kapasiteetti fossiilista tuotantoa käytöstä?”

    Ne ovat, meilläkin, todellisuudessa toistensa vaihtoehtoja. Erityisesti ne voisivat olla sitä teknologiaan panostamisen myötä globaalissa kontekstissa (uraanin rikastaminen kv. yhteisön alaisuudessa).

    Siitä, kuinka nämä kaksi ovat selkeästi myös toistensa vaihtoehtoja, saa selkeän esimerkin vertaamalla Tynkkysen ja Professori Pirilän energiavisioita vuodelle 2020 (taannoinen Vihreä lanka, oletan teidän kaikkien jutun lukeneen). Pirilän visiossa ydinreaktoreita oli käytössä 6. Tynkkysen visiossa reaktoreita oli käytössä 4. Pirilän visiossa päästöt olivat 13% pienemmät ja silti energiaa tuotettiin 10% enemmän kuin Tynkkysen mallissa. Tynkkynen olikin korvannut ydinvoimaa pääosin lisäämällä maakaasun osuutta energiapaletissa. Hänenkin, Suomen suurimman energia-optimistin, ideaalimallissa tuulivoima tuotti vasta 3% energiasta vuonna 2020 ja fossiilisilla oli keskeinen osuus.

    Tynkkynen suosiessaan Loviisan toisen reaktorin alasajoa – ennen esim. hiilivoimaloiden alasajoa, Tynkkynen suosiessaan maakaasun käytön lisäämistä 6. reaktorin rakentamisen sijaan, ottaa molemmissa energiapoliittisissa linjauksissaan selkeän kannanoton tähän vastakkainasetteluun. Ydinvoima kummittelee suurimpana pahana.

    Mutta kumpi todellisuudessa uhkaa tätä planeettaa enemmän? Siviiliydinvoima vai ilmastonmuutos?

    Maailma ei ole täydellinen ja vaikeita päätöksiä tulee tehdä. Nykyisellään vihreiden ydinvoimakannalta puuttuu konteksti, puuttuu realismi, puuttuu älyllinen rehellisyys ja suoraselkäinen rohkeus.

    Ei uskalleta, siksi kysymyksestä (fossiiliset, ydinvoima vastakkainasettelu) hiljennytään. Ollaan liian lähellä liikkeen tunnetäyteisiä syntysijoja, ajalta jolloin ilmastonmuutosta ei vielä mainittu edes vihreiden ohjelmissa, ja ydinvoiman vastustus oli kaikki kaikessa.

    On kohdattava vaikeita kysymyksiä. Useampi vihreä tiedemies on ottanut pragmaattisen, positiivisen kannan, siviiliydinvoiman käytön merkittävään lisäämiseen. (Minkä potentiaali muuten olisi hyötöreaktoreiden tutkimukseen panostamisen kautta moninkertainen niihin vähättelyihin nähden, joita esim. Satu Hassin kaltaiset vihreät toistuen latelevat.)

  15. Pekka Raukko

    Hopp hyppii asiasta toiseen.

    ”Pelkästään puuenergian pienkäytön ‘käyttöonnettomuuksissa’ on häkään kuollut moninkertainen määrä ihmisiä.”

    Loviisan ydinvoimalassa kuoli viime vuonna huoltomies saamaansa suurjännitesähköiskuun.
    Onko niin, että enää ei voida sanoa, että suomalaisissa ydinvoimalaonnettomuuksissa ei olisi kuollut yhtään ihmistä?

  16. hopp

    Ihmeellistä tarvetta puuttua toistuen pieniin yksityiskohtiin, ja jättää käsittelemättä fossiilisten ja ydinvoiman vastakkain asettumisen suuria linjoja ja kysymyksiä.

    Vertaisin häkään kuolemista rajatun säteilyvuodon aiheuttamiin kuolemiin. Molemmissa inhimillinen virhe ja energiamuodon potentiaalinen tappavuus yhdistyvät. Sähköiskunhan voi saada vaikka metsätyökoneen kuljettaja. Mutta tämä on pieni sivukysymys suurempien rinnalla.

  17. Pekka Raukko

    Olet oikeassa.
    Suuri kysymys on, ovatko fossiiliset ja ydinvoima toistensa vaihtoehdot siinä todellisuudessa, jossa elämme?
    Minusta eivät ole. Ne ovat ennemminkin kuin paita ja peppu. Etenkin täällä meillä, jossa se peppu tarvitsee osan vuotta pitkän ja paksun paidan suojakseen.

    Sähkön kulutuksen vuodenaikaisvaihtelu vaatii meidän tuotantokapasiteetiltamme tiettyä rakennetta. Perusvoiman lisäksi on oltava kohtalaisen suuri määrä säätökelpoista kapasiteettia. Tämä suhde pysyy suhteellisen vakiona kulutuksen kasvaessa. Kun rakennamme ydinvoimaa kattamaan kasvavaa kulutusta, tarkoittaa se väistämättä sitä, että sen säätövoimaksi on rakennettava uutta kapasiteettia.
    Käytännössä se tarkoittaa lisää fossiilista tuotantoa.

  18. hopp

    Totean vastaukseksi lyhykäisyydessään (unohtaen hetkeksi Kiinan, Intian, jotka ovat ydinvoimakysymyksen todellinen konteksti ja Suomi esimerkillään pieni osa tätä kontekstia):

    Energiatalouden professori Pirilän 6 reaktorin mallissa vuodelle 2020 CO2-päästöt olivat 13% pienemmät (10% suuremmalla energiankulutuksella) verrattaessa Oras Tynkkysen 4 reaktorin malliin.

    Vastaavan suuruisella energiankulutuksella Tynkkysen mallin CO2-päästöt olisivat olleet lähemmäs 20% suuremmat. Tässä laskennallinen esimerkki ydinvoiman merkityksestä ilmastonmuutoskamppailulle.

  19. Pekka Raukko

    Malleja voi rakentaa loputtomasti erilaisilla lähtöoletuksilla.
    Mainitsemani reunaehdot ovat kuitenkin voimassa.
    Pirilän mallia en verkosta löytänyt. Olisiko sinulla antaa linkkiä?

    Tarvittava säätövoima voi tietysti periaatteessa olla vaikka kokonaan uusiutuvaa päästötöntä tuotantoa. Eli on mahdollista rakentaa täysin päästötön malli kuudelle ydinvoimalalle.
    Löytyykö sille toteuttajaa, on sitten oma kysymyksensä.

    Nykyisten ydinvoimaloiden valmistuttua meidän päästöt ovat karkeasti ottaen kaksinkertaistuneet.
    Ilman aktiivisia poliittisia toimia, niin tulee käymään jatkossakin.

  20. hopp

    Lähde on Vihreä Lanka 4/2007

    Lehdessä oli kahden aukeaman juttu näistä malleista ja niiden vertailusta.

    Laskelmat ovat tietysti tämän mittakaavan kysymyksissä (esim. mikä todella on energiansäästöpotentiaali?) vain karkeasti suuntaa antavia, mutta on selvää, että jos Tynkkysen ja Pirilän malleissa selkein ero on Ydinvoiman (Pirilän painotus) ja Maakaasun (Tynkkysen painotus) välillä, niin ensin mainitun mallissa CO2-päästöt tulevat olemaan vähäisemmät. Molemmat olivat yhtä’lailla valmiita panostamaan energiansäästöön, uusiutuviin kuin muihinkin innovaatioihin. Heidän arvionsa näiden potentiaalista olivat myös hyvin yhteneviä.

    Nyt viimeinen argumentti sitten kuulunee, että ydinvoima on kuin taikaiskusta este (se vain on) esim. energiatehokkuudelle, energiansäästölle ja tuulivoimateknologiaan panostamiselle, mutta venäläinen maakaasu ei sitä olisi?

    Erityisesti ihmetyttämään jäi Tynkkysen halu ajaa ennenaikaisesti alas yksi nykyisistä 4:stä reaktorista, tilanteessa, jossa maahan jäisi turve- ja hiilivoimaloita runsaasti henkiin. Tällaisen ympäristömoraalisista motiiveista olisi todella hauska kuulla selkosanaisia perusteluja.

  21. Janne Haarni

    No niin. Vertailet siis kahta mallia, ja koska se malli jossa ydinvoiman osuus on suurempi on päästöjen osalta parempi, on ydinvoima siis hyvä ratkaisu. Mutta eihän päätelmiä näin voi tehdä. Muitakin malleja löytyy.

    WWF:n Virtaa tulevaisuuteen ei ole ihan turha raportti. Suosittelen tutustumista. Ohjausryhmässä on ihmisiä mm. TKK:sta, Energiateollisuus ry:stä ja VATT:sta. Sekä Tynkkynen. Raportissa todetaan, että ”uusiutuvan
    energian ja energiatehokkuuden potentiaaleilla voidaan vuonna 2020 Suomessa tuottaa ja vähentää sähköä määrä, joka vastaa 2,7 kertaa parhaillaan rakennettavan viidennen ydinvoimalan tuotantoa.”

    Raportti löytyy täältä:
    http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/suomen_energiakysymys_voidaan.html

  22. hopp

    Luulisin tuon mallin olevan hyvin samansuuntainen Tynkkysen kaksi viikkoa sitten Vihreässä Langassa esittämän kanssa (tuon artikkelin silmäiltyäni).

    Pirilän mallin (ja yleisemminkin ydinvoimaa pragmaattisesti kannattavan vihreyden) esittämä haaste onkin, että entä kun tehdään kaikki tuo, ja vielä ydinvoimaa lisäksi, niin silloin voidaan vähentää päästöjä vielä paljon enemmän.

    Tärkeää on päästä pois sen suuntaisesta ajattelusta, että ydinvoima ja sitten uusiutuvat, energiatehokkuus olisivat toistensa kanssa jotenkin sovittamattomassa ristiriidassa. Risupaketin kohtalo Enestamin hellässä varjeluksessa ei ole maailman laki.

    Tehdään mieluummin jakolinja CO2-päästöjen mukaisesti, ja asetetaan vähäpäästöiset toiselle puolelle ja korkeapäästöiset toiselle.

    Tällöin ydinvoima uusiutuvien rinnalla asettuu fossiilisia (erityisesti hiiltä vastaan). Globaalissa kontekstissa (joka tietysti on se merkittävä) tämä asettuu siihen jo mainittuun yhteyteen, jossa Kiina rakentaa nelisen uutta hiilivoimalaa joka viikko ja uhkaa em. vuosilukuun 2020 mennessä kasvattaa CO2-päästönsä jopa suuremmiksi kuin USAn ja EUn nykyiset päästöt yhteensä (lähde: IEA) eikä Greenpeacekaan kaikessa idealismissaan näe tälle kehitykselle mullistavaa vaihtoehtoa, Kiinan tuottaessa heidänkin ”jos-kaikki-menee-täydellisesti-”mallissaan energiastaan n. 50% fossiilisilla… vielä vuonna 2050! … ja ydinvoimalla 0%!

    Täten on Greenpeace vastannut Energy (R)evolution pamfletissaan kysymykseen pienemmästä pahasta. OK, he uskovat (siviili)ydinvoiman olevan ilmastonmuutosta suurempi uhka. Vihreiden puolueiden, vihreän liikkeen laajemmin, ei toivottavasti tarvitse sysätä itseään siihen marginaaliin.

    Hallituksesta se uusiutuvienkin tukeminen käy paremmin kuin oppositiosta, minne esim. Heidi Hautalalla näyttää tempauksineen olevan intoa.

  23. Pekka Raukko

    Vihreässä langassa olleet ”mallit” perustuivat kysymykseen ”Mitä pidät realistisena tuotantorakenteena vuonna 2020?”

    Kyse ei siis ollut edes tavoitteista, saati ideaalisista malleista.
    Erikoista on, että Tynkkynen pitää realistisena neljää ydinvoimalaa vuonna 2020. Yksi on siis poksahtanut tai muuten sipannut. Tai sitten intialaisen insinöörin piirustuksia tutkitaan edelleenkin Olkiluodon kolmannessa montussa.

    Kovin realistinen ei minusta ole myöskään Fortumin ja Pirilän ”malli”, jossa olisi ennätetty rakentaa jo kuudeskin ydinvoimala valmiiksi. Tai sitten edulliset ghanalaiset insinöörit, jotka voittivat kuudennen voimalan suunnittelukilpailutuksen, olivat parempia piirtämään luettavia kuvia ja tunsivat arktiset olot paremmin kuin intialaiset. 😉

  24. Ensinnäkin totean, että on mahtavaa, että täällä käydään vilkasta energiapoliittista keskustelua ja pahoittelen, että kampanjointi- ja työkiireet ovat pitäneet itseni koneen ääreltä.

    Suomen osalta olen ymmärtänyt, että viidennen reaktorin valmistumisen jälkeen ei juurikaan ole sellaista hiili- ja turvelauhdevoimaa, jota lisäydinvoimalla voitaisiin korvata. Olettaen siis, että sähkön kulutus pysyy nykytasolla ennen kuin lähtee laskuun ja Olkiluoto-3 tosiaan korvaa hiili- ja turvelauhdetta.

    sähkön- ja lämmönyhteistuotantoahan ydinvoimalla ei voi korvata kun reaktorit eivät ole lähellä suuria kaupunkeja jostain syystä…

    Tuohon tarkoitukseen tarvitsemme bioeenergiaa ja hiiltä vähäpäästöisempää maakaasua.

    Täällä on puhuttu siitä mikä energiamuoto tappaa mitenkin paljon. Ongelma ydinvoiman kanssa tästä näkökulmasta on, että se tappaa niin pitkään.

    Kuten pienhiukkasten suhteen on vaikea sanoa mikä syöpä on mistäkin peräisin on uraanilouhosten, ydinjätteiden ja laitosonnettomuuksienkin kohadallakin. Paitsi, että niiden aiheuttamia syöpiä voi ilmetä parin sadantuhannen vuoden ajan. Tämä on saman verran aikaa kuin homo sapiens on tällä planeetalla steppaillut.

    Siinä ajassa niitä tappoja voi kertyä kosolti. Se ydinjäte mitä meidänkin voimaloissa syntyy 70 tonnia vuodessa on niin myrkyllistä, että laimennettuna Suomen kaikkeen pohjaveteen muutama litra aiheuttaisi juomaveden säteilyraja-arvojen ylittymisen.

    Erittäin tappavia ovat myös ydinaseet. Siviiliydinvoiman kytköstä ydinaseisiin voidaan todistaa nyt mm. Iranissa ja Pohjois-Koreassa.

    Vaikka tuo Hopp:n mainitsema näkymä Kiinan fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyminen kuulostaa hurjalta, voidaan miettiä mitä riskejä liittyy vastaavaan ydinvoiman lisäämiseen Kiinassa.

    On hyvä muistaa, että jos päästöoikeudet jaetaan tasan per asukas on Kiinalla ja Intialle vielä varaa kasvattaa CO2 päästöjään, vaikka meidän pitää leikata omiamme rutkastikin.

    Ydinvoima on Suomelle täysin hyödytön ratkaisu, ainakin taloudellisesti.

    Jos toimimme kuten Ruotsi ja satsaamme uusiutuvaan energiateknologiaan, tulee meidän energiateknologiasektorimme työllistämään tulevan vuosikymmenen aikana kymmeniä tuhansia suomalaisia.

    Kyllä me haluamme hallitukseen edistämään enrgiatehokasta Suomea, mutta on mieletöntä ajatella, että hallitusohjelmassa sitouduttaisiin ydinvoimaan.

    Sellaiseen fundamentalisti hallitukseen olisi todella vaikea osallistua.

  25. hopp

    Ei tässä mitään. Vaikutat ihan fiksulta ehdokkaalta.

    Ydinvoimasta on niin vaikea olla yhtä mieltä. Olen sen verta teknologia-uskovainen, että uskon kaiken maailman ydinjätteen vuonna 2200 lentävän ison raketin vetämänä Jupiterin kuuhun tai pyörittyvän 2300 nanoteknologian sovellutuksin appelsiinimarmeladiksi.

    Optimistisesti uskon myös pidemmässä juoksussa fundamentalistisen uskonnon, äärinationalismin, asevarustelukierteen ja diktatuurien väistämättömään tukahtumiseen. Kehitys ei ole lineaarinen viiva, mutta ihmiskunta on tiedostavampi mosaiikki kuin esim. 100 vuotta sitten. Kiinassakin internet leviää räjähdysmäisesti talouskasvun myötä. Mikä mahtava mahdollisuus rakentaa verkostoja demokraattisen yhteiskunnan pohjaksi (uhriensa hinnalla, ikävä kyllä).

    Tällaisessa ajattelussa 21. vuosisata on monessa mielessä vedenjakaja. Ilmastonmuutoksen pahimmat uhkakuvat: laaja lajien sukupuutto, ekosysteemien rapautuminen, kuivuus, nälkä, satojen miljoonien suuruiset pakolaisvirrat, malaria ja muita trooppisia sairauksia etelä-eurooppaan, rannikkokaupunkien joutuminen tulvien uhriksi, tuholaishyönteisten leviäminen pohjoiseen asti, maailmanlaajuinen lama, kyräily, toisten syyttely, taistelu kutistuvista (esim. puhtaan veden) resursseista muodostaa niin mittaamattoman uhan, että lähintä vertauskohdetta voi hakea juuri siitä ydinsodasta.

    En usko siviiliydinvoiman harkitun, valvotun ja globaalissa yhteistyössä sovitun käytön kuitenkaan lisäävän laaja-alaisen ydinsodan riskiä siinä määrin, etteikö ydinvoima, selvästikin, nousisi pienemmäksi pahaksi hiiltä vasten verratessa.

    No mielipide-erot rikastuttavat keskustelua. Ainakin Hautala, toivottavasti, sai sen aikaiseksi, että aihe pysyy esillä pidempäänkin vaaliväittelyissä.

    Kiitän keskustelusta. Eiköhän tässä ollut riittämiin tälle erää.

  26. Tämä on varmaan ammattitauti, mutta täytyy kommentoida. Unohdin sanoa aikaisemmin, että uraanidioksidi lasketaan veteen liukenemattomaksi aineeksi. Jos se on vapaasti liikkuvan veden kanssa tekemisissä, miljoonassa vuodessa alle 5% on liuennut, ja tästä määrästä pääosa kiteytyy uudestaan aivan liukenemispaikan välittömään läheisyyteen. Ydinpolttoaineen aktiivisuus myös laskee logaritmisesti. 40 vuodessa aktiivisuus laskee tuhannesosaan alkuperäisestä ja 1000 vuodessa alle sadastuhannesosaan. Raskaana molekyylinä uraanioksidi myös kulkeutuu heikosti veden mukana, joten sen sekoittuminen voimakkaasti säteilevänä Suomen kaikkiin pohjavesiin ei onneksi ole kovin todennäköistä.

    Vesa kertoi, että kävitte katselemassa tuulivoimaloita. Miltä näyttivät? Luuletko, että ihmiset tottuvat niihin? Tanskalainen ystäväni kertoi, että heillä niitä aluksi vastustettiin, mutta nyt kun niitä on ollut kymmenisen vuotta, kaikki pitävät niitä kauniina osana maisemaa. Ennen kukkuloita ei kuulemma tullut varta vasten katsottua, mutta turbiinien hahmot tuovat ne jotenkin näkyviin niin että maisema tuntuu olevan enemmän läsnä. Minkä kokoisia Suomen suurimmat tuulivoimalat nykyään ovat ja millaisia käyttöasteita niille on saatu?

  27. Kävimme siis Loviisan vihreiden kanssa ekskursiolla Holming Worksin konepajalle jossa kootaan WinWinD:in tuulivoimaloita. Ne ovat 3 MW myllyjä. Suomen suurinta tuulipuistoa, vaivaiset 30 MW, rakennetaan nyt Kemiin.

    Oli tosi vaikuttavaa ja vakuuttavaa. Minusta tuulivoimalat ovat aina olleet kauniita, mutta oli aika hurjaa nähdä millainen mötikkä siellä ylhäällä oikeasti on: 100 tonnia terästä ja elektroniikkaa, mielettömät jäähdytys- ja rasvausjärjestelmät jne.

    Kaikki kuitenkin niin huipputeknologiaa, että kaikkea voi säätää läppäriltä mistä vaan, lapojen kulmia tuulen mukaan jne.

    Toisaalta masentavaa: vaikka halli ei maalikon silmiin näyttänyt niin valtavalta, meille kerrottiin, että suurin este tuulivoimateknologian massatuotannolle Suomessa on, että riittävän isoja teollisuushalleja joissa on riittävän isot nosturit ei tahdo löytyä.

    Kuitenkin kyse on alasta jonka kasvu maailmanmarkkinoilla on 20% vuodessa. Voisiko ajatella, että tähän kannattaisi investoida hiukan veronmaksajienkin rahaa ihan työllistämismielessäkin?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s