Stevarit tykkäävät blogistani

Blogini näyttää saaneen aivan uuden ja yllättävän lukijakunnan: yksityisellä turvallisuuspalvelualalla työskentelevät.

Muutamat ammattikunnan edustajat ovat jokusen kuukauden viiveellä löytäneet Kontulassa videoidun pahoinpitelyn jälkimainingeissa kirjoitetun postauksen.

Heidän omalla keskustelufoorumillaan, jolla minut on nimetty kukkahattutätin kultapojuksi voi lukea muissa postauksissa aika hurjiakin juttuja.  Tosta kukkahattu-threadistä on blogiini tultu enemmän kuin mistään koskaan.

Heidän mielestään puhun asiasta josta en mitään tiedä. Olinkin viitannut kirjoituksessani vanhaan vartioimisliikeasetukseen (koska se Finlexissä edelleen on) enkä tiennyt, että sen on korvannut laki yksityisistä turvallisuuspalveluista

Muuten katson puuttuneeni aivan oikeaan asiaan. Turvallisuuden ulkoistaminen yksityisille turvallisuusyrityksille, jotka ovat poliisia huomattavasti heikommin kansalaisten valvottavissa, on todella huono kehityssuunta.Vartijoiden koulutus on köykäistä eikä sitä kaikilla ole juuri lainkaan.

Tuossa laissa yksityisistä turvapalveluista kummastuttaa, että vartijan valtuudet ihmisten kiinniottoihin ulottuvat erinäisiin lieviin rikoksiin kuten lievään petokseen, lievään kavallukseen ja lievään vahingontekoon, vaikka muuten kiinniotto-oikeus on rajattu rikoksiin joista voi seurata vankeutta.

Voiko esimerkiksi HKL:lle tarkastusmaksujen kerääminen olla niin tuottoisaa, että sen turvaamiseksi ollaan valmiita tähän kaupunkitilan kvasimilitarisointiin?

Enemmän kysymys lienee asenneilmastosta. Ovatko äänestäjät tietoisesti valinneet esimerkiksi katutaiteilijoita, ijulisteilmoittajia ja asunnottomia terrorisoivan yksityisen turvallisuuskoneiston kaduillemme? Vai onko se tapahtunut hiljaa virkamiestyönä?

Jo nyt yksityiset vartijat ovat levittäytyneet kaupallisesta kaupunkitilasta julkiseen, kuten asemille. Onko seuraava siirto katujenkin valvonnan ulkoistaminen?

Ilmeisesti ainakin jos nykyinen sisäministeri saisi jatkaa vallassa: hänhän on karsimassa hallituksen tuottavuusohjelman osana 365 poliisinvirkaa. Poliisi päivässä…

Suomessa on jo nyt vähemmän poliiseja kuin missään muualla EU:ssa. Sen sijaan täällä on keskitytty lisäämään poliisin valtuuksia erilaiseen peitetoimintaan ja telekuunteluun.

Itse eläisin kyllä mielummin leppoisien korttelipoliisien kuin arvaamattomien vartijoiden kanssa.

Mutta toki toivotan kaikki vartijat tevetulleiksi blogiini ja tiedän, että ammattikuntaan kuuluu ihan asiallisiakin vähemmän virkaintoisia tyyppejä.

Mainokset

13 kommenttia

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', ihmisoikeudet

13 responses to “Stevarit tykkäävät blogistani

  1. asenne

    Entinen vartija kiittää tervetulotoivotuksesta! Omasta kokemuksestani voin kyllä arvioida, että hyvin pieni osa vartijoista (ainakaan teollisuusvartijoista) on asenteeltaan vääränlaisia.

    Täytyy myös muistaa, että vartijoita palkkaavat yksityiset yritykset varmasti enemmän kuin julkinen sektori.

    Suosittelen muuten lämpimästi jokaista joskus kokeilemaan vartijan työtä! Se on yksi Suomen heikoimmin palkatuista töistä ja siellä ei tunneta tunneittaisia ylityölisiä. Vartijat saavat työehtosopimuksen mukaan tehdä jopa 16-tuntista päivää, josta ei saa penniäkään ylityökorvausta.

    Itse en ole koskaan joutunut ongelmiin vartijoiden kanssa. Suurin osa vartijoista tekee ihan hyvää työtä. Muutamia ylilyöntejä olen toki nähnyt.

    Halusin tämän kirjoittaa ihan vastapainoksi tälle vartijakeskustelulle, vaikka aika pasifisti olenkin.

  2. Ali

    Taas mainitsit tuon koulutuksen puutteen. Ilmeisesti tarkoitat, että väliaikaiseksi vartijaksi pääsee jopa ilmankoulutusta. No sekin on taas vanhaa tietoa. Ei pääse enää. Koulutus on toki vähäistä, mutta jatkuvasti sitä lisätään ja sehän on toki hyvä asia. Onko itselläsi aivan tietoa kuinka suuri osa vartijoista on töissä vain väliaikaisella (4kk) vartijakortilla? Voin kertoa, että niitä ei ole kovin montaa. Työt aloitetaan ehkä sillä, mutta ideana on se että väliaikaisen kortin saat ennen kuin koulutus on käyty loppuun jotta voit aloittaa työharjoittelun. Aivan sama käytäntö on monella muullakin alalla. Ja mitä taas tulee kiinniotto oikeutta koskevaan kiroitukseesi:
    ”Tuossa laissa yksityisistä turvapalveluista kummastuttaa, että vartijan valtuudet ihmisten kiinniottoihin ulottuu erinäisiin lieviin rikoksiin kuten lievään petokseen, lievään kavallukseen ja lievään vahingontekoon, vaikka muuten kiinniotto-oikeus on rajattu rikoksiin joista voi seurata vankeutta.”
    Nuo lievä petos, lievä kavallus ja lievä vahingonteko ovat sellaisia tekoja joihin pätee JOKA MIEHEN KIINNIOTTO OIKEUS!!! Eli aiot siis poistamalla tuon oikeuden rajoittaa myös omaa oikeuttasi suorittaa kiinnioton tuollaisissa tilanteissa. Eikös joka miehen oikeudet ole kirjattu perustuslakiin? Sitäkö aioit muuttaa? Mielestäni on jo useaan otteeseen tullut osoitettua, että et ainakaan lakia tunne joten on aivan oikein sanottu, että puhut asiasta josta et tiedä mitään.

    Tämä nyt on tietysti taas vain minun arvioni joka perustuu täysin kirjoituksiisi ja hiukan siihen mitä kolleegani sinusta kertoivat.

    Itse saatan olla väärässä tuosta joka miehenoikeus asiassa. Sitä ei ole välttämättä kirjattu perustuslakiin. En jaksanut tarkistaa asiaa.

  3. Joo en minä mikään lakiasiantuntija ole kuten ei liene moni muukaan lainsäätäjäksi pyrkivä, mutta tässä sitä oppii.

    Pakkokeinolain 1 luvun 1 pykälässä jokamiehen kiinniotto-oikeudesta tosiaan listataan nuo samat rikokset kuin tuossa yksityisiä turvallisuuspalveluita käsittelevässä laissa.

    Siinä kuitenkin myös sanotaan ”kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin”.

    Tässä tullaan laintulkintaan. Oma tulkintani ja mielipiteeni on, että liputtamatkustaminen, tarranliimaaminen tai kaljan juominen ovat sen laatuisia tekoja, että ”kokonaisuuden arvioiden mitkään voimakeinot eivät ole puolustettavia rikoksen laadun huomioiden…”

    Aivan kuten ei olisi oikein kaata maahan ja ottaa kiinni punaisia päin kävelijää tai roskan maahan heittäjää.

    Tämä on siis minun mielipiteeni. Kysymys, kuten olen pitkin tätä keskustelua toistanut, on siitä olemmeko valmiit muuttamaan yhteiskuntaamme entistä kontrolloiduksi lievien rikosten ja järjestyshäiriöiden poistamiseksi? Onko kansalaiset saatava kuriin vaikka se käytännössä militarisoisi kaupunkitilaa?

    Ja kuten postauksessa yllä totesin, jos tämän tason järjestyksenvalvontaa tosiaan kaivataan uskoisin sen mielummin hyvin koulutetun, yhteiskunnallisesti tarkemmin valvotun ja verovaroin rahoitetun poliisin kuin taloudellista voittoa tavoittelevien turvallisuuspalveluiden pikakoulutettujen työntekijöiden käsiin.

    Kuten Asenne kirjoittaa yllä ovat vartijat usein alipalkattuja pätkätyöläisiä ja kuten Alikin toteaa on vartijoiden koulutus vähäistä.

    Lainsäätäjänä mieluummin antaisin lisärahoitusta poliisikoulutukseen, korttelipoliisien palkkaamiseen sekä poliisin ja kansalaisten välistä keskinäistä luottamusta kasvattamiin toimiin, erilaisiin tutustu poliisiisi päiviin naapurustoissa, kouluissa jne. kuin katsoisin sivusta kun kaupungit ulkoistavat järjestyksenpitoa.

    Monet nykyisistäkin vartijoista bvarmasti menisivät mielellään poliisikouluun jos aloituspaikkoja olisi enemmän.

  4. Oli kyllä aika yllättävää kuulla, että kaiken muun turvallisuushysterian lietsomisen keskellä sisäministeri Rajamäki haluaa vähentää suuren määrän poliisien virkoja. Linja näyttää olevan, että poliisien pitäisi saada tehdä mitä tahansa perusoikeuksista välittämättä, mutta paikalle poliisia ei saa millään ilveellä, jos olisi tarvetta.

  5. Janne Ekman

    Niin Rajamäki on viemässä Suomea rent-a-cop suuntaan. Se on surullista varsinkin kun tällä hetkellä opiskelevilla tulevilla ja jo valmistuneilla poliiseilla ei ole mitään tietoa tulevasta työpaikasta.

  6. Ali

    ”kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin”.

    Huomaappa nyt taas tuo KIINNIOTETTAVAN KÄYTTÄYTYMINEN kohta. Olen itsekin suorittanut kiinniottoja joissa pelkä kohde henkilön käskyttäminen on riittänyt ja se olisi toki riittänyt myös tuossa ratikka tapauksessa, mutta siinä vaiheessa kun kiinniotettava käy käsiksi muuttuu rikoksen laatu liputtamatkustamisesta pahoinpitelyksi. Eli hän itse pahensi tilannettaan. Ei vartijat alkaneet painia lipun takia. Koita nyt hahmottaa koko tilanne. Nyt etsit vain virheitä vartijoiden toiminnasta. Entäpä liputta matkustaneen ”rikokset?” Hän matkusti liputta, vastusti Järjestystä YlläPitävää henkilöä (lipuntarkastaja) kieltäytymällä esittämästä henkilöllisyystodistusta ja yrittämällä poistua paikalta. Sen jälkeen hän kävi käsiksi vartijaan (lieväpahoinpitely). Ei totellut vartijoiden antamia käskyjä (J Y P H:n vastustaminen). Potkaisi vartijaa polveen (lievä pahoinpitely) ja puri vartijaa polveen (taas lievä pahoinpitely). ELI 2 x järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen ja 3x lievä pahoinpitely ei ole mielestäsi sellainen teko, joka oikeuttaa voimankäyttöön. Mielenkiintoista! Kertoisitko mikä on? Eikai vartijat olisi edes puuttuneet koko tilanteeseen jos mies olisi tehnyt yhteistyötä lipuntarkastajien kanssa.

    En ymmärrä miten tätä voi olla niin vaikea käsittää?!? Ei vartijoiden tavoite ole saada painia aikaiseksi aina töihin lähdettäessä. Vai luuletko, että tuo potkittu ja purtu vartija tuli töihin toivoen loukkaantuvansa työtehtävissä. Kuka sellaista haluaa? Tottakai tilanteet hoidetaan puhumalla jos vain mahdollista. Tätä sinä et vaan ymmärrä ja puhut militarisoinnista. Ymmärätköhän varmasti mitä sekin tarkoittaa? Jos lainsäädännön tuntemuksesi on noin hataraa niin miten lie muu tietämys? On se vaan kumma, että itse saan kulkea vapaasti kenenkään häiritsemättä. Näin se menee sinunkin osaltasi kun noudatat yhteisiä pelisääntöjä. Niihin sääntöihinhän kuuluu juuri tuo lipunostaminen ja järjestystä ylläpitävien henkilöiden antamien ohjeiden ja etenkin käskyjen noudattaminen. Mistähän muuten johtuu, että tämä kiinniotettu mies ei kokenut, että hän tuli kaltoin kohdelluksi? Entä miksei poliisit puuttuneet vartijoiden toimiin jos kerran mentiin niin pahasti ylivaltuuksien? Eikös yksi näistä vartijoista kertonut poliisille sinun nähneen koko tapahtuman kun ilmoittauduit poliisille todistajaksi niin kuin kunnon kansalaisen kuuluukin? Poliisit siis tiesivät, että näit kaiken, mutta siitä huolimatta he eivät nähneet vartijoiden toimissa mitään väärää. Kummallista! Paikalla oli kuitenkin poliisin alipäällystöä (kenttäjohtaja) joka on aivan varmasti pätevä tekemään tuollaisen arvion.

    Etkö nyt vaan voisi myöntää erehtyneesi ja pistää pisteen tälle keskustelulle. Vartijat toimivat oikein ja täysin lakien mukaan.

    Mitä taas tulee tähän poliisien lisäämiseen niin olen kyllä samaa mieltä. Poliiseja tarvitaan ehdottomasti lisää. En vain ymmärrä miksi luulet vartijoiden ryntäävän poliisikouluun? Pyörisikö mielessäsi taas tämä vanha stereotypia ”wanna be poliiseista?” Itse en ainakaan koskaan tule hakemaan kyseiseen turvallisuusalan ehdottomasti parhaaseen kouluun. Vartijan työllä ja poliisin työllä on loppujen lopuksi hyvin vähän yhtenäisyyksiä. Suurelle yleisölle ne erot eivät ehkä ole kauhean näkyviä, mutta se johtuu ehkä osin vääristä käsityksistä joita vuosien varrella on syntynyt.

  7. väijy

    ”Tässä tullaan laintulkintaan. Oma tulkintani ja mielipiteeni on, että liputtamatkustaminen, tarranliimaaminen tai kaljan juominen ovat sen laatuisia tekoja, että ”kokonaisuuden arvioiden mitkään voimakeinot eivät ole puolustettavia rikoksen laadun huomioiden…””

    Liputta matkustamisesta kiinniotto tapahtuu lipuntarkastajien oikeuksin ja vain siinä tapauksessa, että tarkastettavan henkilöllisyyden selvittämiseen tarvitaan poliisia.

    Tarran liimaaminen toki täyttää lievän vahingonteon tuntomerkit, mutta siitä kukaan tuskin viitsii kiinniottoa suorittaa.

    Kaljan juonnista julkisella paikalla, vaikka sen laki kieltääkin, ei edes voi suorittaa kiinniottoa. Kyseessä on järjestysrikkomus, josta ei voi seurata vankeutta. Kiinnioton syy on oltava jokin muu.

    Miten ihmeessä hyvällä syyllä laadittuja lakeja on tarkoitus valvoa, jos niiden rikkomisesta vastuun kantaminen olisi täysin vapaaehtoista? Aika harva jää paikalle odottamaan, jos vartija ilmoittaa, että ”Olkaa hyvä ja odottakaa tunti poliisin saapumista, jotta teille voidaan kirjoittaa sakko (tai tarkastusmaksu). Vaihtoehtoisesti voitte poistua, jos ette halua sakkoja.” Olisiko poliisilla sitten oikeus käyttää voimakeinoja vastaavassa tapauksessa vai rupeavatko hekin jakelemaan vapaaehtoisesti vastaan otettavia pikavoittoja?

    Jos kiinniotettu yrittää poistua paikalta tai käyttäytyy väkivaltaisesti tai erittäin agressiivisesti joudutaan käyttämään voimaa. Henkilön vain yrittäessä kävellä pois oikea tapa tietysti on vain pitää kiinni. Jos kuitenkin kiinniotettu tekee vakavampaa vastarintaa, muuttuu laillinenkin tilanne täysin. Kiinnioton suorittaneen vartijan vastustaminen on järjestystäylläpitävän henkilön vastustamista, josta pahimmillaan voi seurata vankeutta. Kiinnioton suorittaneen ”jokamiehen” vastustaminen taas helposti yltää lievään pahoinpitelyyn tai sen yritykseen. Yrityshän tässä tapauksessa ei ole tuomittava, mutta oikeuttaa kyllä hätävarjelu toimiin.

    Muista sitten, jos itseesi kohdistuu lieviä rikoksia, kuten lyöminen (lievä pahoinpitely), omaisuuden tuhoaminen (lievä vahingonteko) tai muita lieviä omaisuusrikoksia, mainita mahdollisesti sinua auttamaan tuleville vartijoille, ettei perustuslaissa taatut oikeudet ruumiillisesta koskemattomuudesta ja omaisuuden turvasta ole loppujen lopuksi kovinkaan tärkeitä. Vai ovatko ne sittenkin tärkeitä omalla kohdallasi? Jos eivät niin en minä ainakaan viitsi nähdä vaivaa lähteä painimaan jonkun narkkarin kanssa sinun terveytesi tai omaisuutesi takia.

    Poliisin ja vartijoiden tehtävät eriävät sen verran paljon, että poliisien lisääminen ei juurikaan vähentäisi vartijoiden tarvetta. Tosin poliiseista sinänsä on huutava pula. Tuo 43 minuutin odotus oli vielä lievää. Pahimmillaan olen joutunut odottamaan poliisia hakemaan putkaan juopunutta henkilöä, joka ei itsestään pystynyt huolehtimaan yli 2,5 tuntia. Kiirellisessäkin tapauksessa (joukkotappelu), jossa vartijat todella olisivat tarvinneet poliisia paikalle, kesti tunti saada poliisi apuun. Heillä kun sattui olemaan hitusen kiire. Että lisää poliiseja vaan kehiin, oikeen mielellään. Meiltä se ei kuitenkaan töitä vähennä. Paitsi tietysti joitakin tehtäviä, jotka todella heille kuuluisivat. Ennen kaikkea lisäresurssit poliisille, merkkaisivat vartijoille turhien odottelujen lyhentymistä ja apua nopeammin silloin, kun sitä tarvitaan.

    Vartijoista vain murto-osa on halukkaita pyrkimään poliisikouluun. Siitä joukosta, jotka sinne pyrkivät, moni kyllä pääseekin. Itse suosittelen jokaiselle poliisikouluun pyrkivälle työskentelyä ensin yskityisellä turvallisuusalalla. Ei tule sitten rankan poliisikoulutuksen jälkeen eteen se tilanne, että onkin täysin väärässä paikassa, eikä pää kestä kentällä (tai kotona) tosi paikan tullen, kun on jo vähän oppinut itseään tuntemaan vaikkapa vartijan tehtävissä.

  8. Janne on linkittänyt tekstiinsä lain yksityisistä turvallisuuspalveluista. Kehotan tarkkaan lukemaan sen 12 §:n ja miettimään, mitä on tapahtunut jos vartija joutuu kohdistamaan johonkin henkilöön voimakeinoja. Onko hän silloin onnistunut toimimaan sovinnollisuutta edistäen?

    Rauhallisesti ja muutoinkin ammattitaitoisesti toimiva vartija/konstaapeli kykenee lähes aina selviytymään tilanteesta kuin tilanteesta pelkästään puhumalla, kuuntelemalla ja katsomalla.

    Väkivaltaiset vastustamiset käsitellään aina käräjillä ja kovin usein siellä kuullaan todistajana aina ja taas uudelleen samoja virkamiehiä – samassa työpaikassa samoja hommia saattaa kymmenenkin vuotta hoitaa hänen veljensä joutumatta kertaakaan vääntämään ja todistamaan.

    Usein kiinnottaminen on täysin tarpeetonta. Riittää hyvin kun henkilöllisyys voidaan todeta. Pullistelu johtaa useimmiten tilanteen turhaan kärjistymiseen ja tilanteeseen soveltuvien rikosnimikkeiden määrän lisääntymiseen. Sehän ei ole lainsäätäjän tarkoitus!

    Kaikilla ihmisillä on perustuslain suojaamia oikeuksia, myös niillä joita epäillään rikoksista.

  9. Ali

    Muistapa Hannu, että loputtomiin ei voida sovitellakaan. Ja koska vartija ei voi vaatia esittämään henkilöllisyystodistusta ja lipuntarkastajille ko. henkilö ei suostunut esittäämään henkkareita. Siitähän koko ongelma juuri alkoi. Vartijat yrittivät neuvottelu ratkaisua hätävarjelu tilanteen lauettua, mutta jos kohdehenkilö ei ole yhteistyöhaluinen niin ei liene tarvetta jatkaa neuvottelua.

  10. Täytyykö Alin viimeinen lause ymmärtää niin, että silloin kun ”ei liene tarvetta jatkaa neuvottelua”, alkaa voimankäytön tarve, oikeus tai peräti pakko. Kuka tilanteessa tarpeet määrittää?

    Olen työskennellyt sekä vartijana, että poliisissa joutumatta koskaan väkivallan osalliseksi. Lieneekö ainakin osittain johtunut sodat käyneen isäni lähes jatkuvasti toistamilla opinkappaleilla:
    1. ”Ei voimalla, vaan järjellä.”
    2. ”Jos on järkeä, ei tarvitse voimaa.”

  11. Ali

    No poliisina varmasti ymmärrät, että ei tuossa ainakaan väkivallasta ollut kysymys. Minun mielestäni vartijat toimivat tilanteessa hyvin. Kerro toki jos näet tilanteeseen toisen ratkaisun? On tietysti mahdoton tietää jälkeen päin olisiko mikään toimi johtanut toisenlaiseen loppu tulokseen, mutta ainahan voidaan pohtia asiaa. Itse olen jo nyt tämän keskustelun ansiosta ryhtynyt miettimään ”tilanteeseen” mennessäni olenko toimimassa liian nopeasti. Olen myös miettinyt aiempia tehtäviäni josko niissä olisi jotain parannettavaa. Ei tämä keskustelu siis missään nimessä turhaa ole vaikka ei sinällään vaikutakaan lopputulokseen.

    Hiukan kyllä epäilyttää tuo sinun poliisi taustasi. No samapa tuo.

  12. Hyvä että epäilet. En ole poliisi vaan juristi. Poliisissa olen nuorempana työskennellyt sekä kenttätyössä, että esimiehenä – mutta siitä on jo kauan. Yliopistolla olen lopputyöni tehnyt polisiitoimen kehitystä tutkineessa oikeushistorian projektissa. No samapa tuo.

    Aina voi parantaa ja keskusteluita kannattaa senkin johdosta käydä erilailla ajattelevien ihmisten kanssa. Se avartaa. Kiitokset sinullekin Ali ajatuksistasi – jatkathan kirjoittelua!

  13. Hyvä että epäilet. En ole poliisi vaan juristi. Poliisissa olen nuorempana työskennellyt sekä kenttätyössä, että esimiehenä – mutta siitä on jo kauan. Yliopistolla olen lopputyöni tehnyt polisiitoimen kehitystä tutkineessa oikeushistorian projektissa. No samapa tuo.

    Aina voi parantaa ja keskusteluita kannattaa senkin johdosta käydä erilailla ajattelevien ihmisten kanssa. Se avartaa. Kiitokset sinullekin Ali ajatuksistasi – jatkathan kirjoittelua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s