Lihansyönti ja ilmastonmuutos

Kirjoitin eräässä marraskuisessa postauksessa, että kasvispainotteinen lähiruokavalio pelastaa itämeren ja on sitä paitsi myös ilmastoystävällistä.

Tuolloin en tiennyt, että lähes samana päivänä oli YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO julkaissut raportin lihantuotannon aiheuttamistä ympäristöongelmista.

Raportissa todetaan, että kotieläintuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat jo nyt suuremmat kuin liikenteen. Lihan kulutuksen arvioidaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä ja maidon kulutuksen lähes samaa tahtia.

Ilmastonmuutoksen lisäksi raportti käsittelee kotieläintalouden muitakin vaikutuksia: 30%  planeettamme maapinta-alasta on laidunmaina, jo 70% Amazonin entisistä metsistä on jo muutettu laitumiksi. Lannasta peräisin olevien ravinteiden lisäksi maailman meriä saastuttavat eläintuotannosta peräisin olevat antibiootit, hormoonit ja nahkojen käsittelyssä käytetyt kemikaalit.

Kuten muidenkin ilmastokysymysten kohdalla, on tässäkin hyvä muistaa ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaate: kun päästöoikeudet, tässä tapauksessa oikeudet nautojen ruoansulatuksessa syntyviin metaanipäästöihin jaetaan kaikille maailman asukkaille tasan,  on selvää, että kehitysmaissa päästöjä pitää voida kasvattaa samalla kuin meidän on laskettava omiamme. Kehitysmaissa on voitava käyttää enemmän eläinkunnan tuotteita kun taas rikkaissa maissa eläintuotteiden kulutusta on vähennettävä reippaasti.

Kaikkien ei ole pakko ryhtyä vegaaneiksi, mutta on korkea aika muuttaa ruoankulutustottumuksiamme ja sitä kautta maatalouttamme, ei vain itämeriystävällisemmäksi tai eläinystävällisemmäksi, vaan myös ilmastoystävällisemmäksi.

Lähimarkkinoille ruokaa tuottavat luomutilat ovat useimmiten monipuolisia kokonaisuuksia joiden tuotannon yksi osa kotieläimet ovat.  Jos niiden alhainen kotieläintiheys – joka on vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisen kannalta  keskeinen tekijä – toteutuisi myös tavanomaisilla tiloilla, olisi kotieläinmäärä kutakuinkin oikea. Kotieläinten määrää tilalla voi pitää järkevänä kun tilan oma rehu ruokkii eläimet ja eläinten lanta lannoittaa pellot.

Olisi kiinnostavaa laskea minkä verran tällaisella eläintiheydellä olisi Etelä-Suomessa eläimiä ja jos ihmiset söisivät lihaa syödessään vain lähilihaa, kuinka usein sitä voisi syödä. Ei ainakaan päivittäin, mutta se ei tietysti ole terveellistäkään.

Julkisissa keittiöissä, kuten kouluissa ja puolustusvoimain ruokaloissa pitäisikin siirtyä käytäntöön, että liharuokaa tarjottaisiin selvästi harvempina päivinä viikossa.

Mainokset

15 kommenttia

Kategoria(t): Globaali oikeudenmukaisuus, Ilmastonmuutos, Itämeri, liikenne, luomu, luonnonsuojelu, metsät, ruoka, ruokapolitiikka, Ympäristöpolitiikka

15 responses to “Lihansyönti ja ilmastonmuutos

  1. Oikeudenmukaisuusperiaatteesta: siinä lienee ongelmia sovelluksessa, koska päästöt lasketaan yleensä tuotteen lähdemaan, ei kohdemaan mukaan. Suomessa syödään Brasilialaista tehotuotettua lihaa. Mutta miksi Brasilialle pitäisi antaa vielä enemmän päästöoikeuksia? Eikö pikemminkin Suomessa pitäisi verottaa kovemmin ruokaa, jota ei ole tuotettu kestävällä tavalla? Mutta silloin taas kyse olisi teollisuusmaiden protektionismista kehitysmaita vastaan. Olisi myös korkea aika saada teollisuus/kehitysmaa-jako hiukan hienovaraisemmaksi ilmastoneuvotteluissa. Nopeasti kehittyviä maita kuten Brasilia, Intia ja Kiina täytyy pystyä velvoittamaan enemmän kuin todellisia kehitysmaita. Brasilia ei ole rinnastettavissa Ugandaan. Ne itse tietenkin vastustavat tätä, mutta vaikka henkilöä kohti lasketut päästöerot ovatkin vielä suuria, alkaa näiden maiden kyky ohjata omaa kehitystään olla samalla tasolla kuin ns.teollisuusmaiden.

  2. Näinpä! Vanhaan hyvään aikaan lihaa ei tarjottu joka päivä. Se oli poikkeustapaus – suurusta. Tarve sille ei ole kasvanut, vaan pikemminkin vähentyneen ruumiillisen työn määrän myötä surkastunut, mutta nykyään ateria ei kaikille ole edes ruokaa ilman lihaa.

    Tässä J.F.Granlundin herkullisia kasvisruokaohjeita Kokki-Kiriasta vuodelta 1849, mm. ”N:o 191. Ruskioiksi paistettuja kokonaisia Nauriita..”

    http://agricola.utu.fi/hist/kktk/kokkikirja/kk-5.html

  3. Janne Ekman

    Entäs eräs suomalainen pikaruokaketju, joka mainostaa lihatuotteidensa alkuperämaaksi Suomen. Todellisuudessa kuitenkin lihakarjaa kuljetetaan Suomeen ja teurastetaan täälä niin sen alkuperämaaksi voidaan laittaa Suomi ihan laillisesti.
    Todella eläinystävällistä ja päästöystävällistä. Kuluttaja ei todellakaan voi tietään missä tuote on saanut ns. alkunsa.

  4. Aivan totta: kysymys kotieläinten kasvihuonepäästöjen kohdentamisesta ei ole yksinkertainen. Lähtökohtani yllä oli tietenkin se, että ne pitäisi laskea lopputuotteen kuluttajalle, ei tuottajalle.

    Jos niitä haluttaisiin laskea ihan konkreettisesti pitäisi tosiaan huomioida minkä verran kehitysmaissa kasvatettua lihaa tulee teollisuusmaihin sekä Jannen mainitsemat eläinkuljetukset.

    Itse olen huono tilastoihminen ja laskija muutenkin, joten jätän sen muille.

    Selvää kuitenkin on, kun keskiverto ”teollisuusmaa” ihminen syö vuodessa 80kg lihaa ja keskiverto ”kehitysmaa” ihminen 28kg, että meidän on keksittävä poliittiset keinot tässäkin kohtaa oman kulutuksemme vähentämiseksi.

    Toinen kansainväliseen maatalousbisnekseen liittyvä vääristymä on tietysti se, että nekin eläimet jotka kasvatamme täällä lihovat enenevässä määrin siellä Brasiliassa tai jossain muualla kasvatetulla soijalla ja maisilla. Soija viljelmäthän ovat karjanlaidunnuksen ohella merkittävä tekijä Amazonin metsien hävityksessä.

    Geenimanipulaatio on luku sinänsä josta täytynee kirjoittaa oma postauksensa, mutta sitä läheltä liippaa, erityisesti juuri soijan viljelyssä, rikkaruohomyrkkyjen erittäin avokätinen annostelu.

  5. Ekovihreänä minun on vaikea hyväksyä ajatusta, että olisi ekologista siirrellä lajeja ekosysteemissä trofiatasolta toiselle. On sitten kyse omasta lajistamme tai muista ”moraalittomista” toisen asteen kuluttajista.
    Kokonaan toinen asia on, että osa ihmisistä on siirtynyt sekasyönnistä lähes lihansyöjiksi.

    Karjataloudessa on kuitenkin olemassa valtava potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ympäri maata voitaisi perustaa karjatilojen osuuskuntia, jotka mädättäisivät lannan lisäksi muutkin biojätteemme biokaasuksi. Kun kaasulle saataisi kattava tuotanto ja tankkausverkosto ympäri maata, voisi kaasuntuotantoa varten viljellä lisäksi erilaisia biomassoja.

  6. Pekka ottaa tässä esille tärkeän poitsin. Suomessa on laskettu ”jätteiden” (sisältäen siis lannan, joka näin luomuviljelijän näkökulmasta ei sinänsä ole ”jätettä”) on huimat 14 TWh. Suurimmat määrät tässä lasketusta jätteestä on juuri maatalousperäistä.

    Tässä ei ole laskettu erityisesti kaasutusta varten viljeltyjä biomassoja. Jos nykyisillä kesantomailla (n. 10% Suomen maatalousmaasta) kasvava biomassa kaasutettaisiin saataisiin 4,5 TWh lisää.

    Biokaasulla voidaan tuottaan lämpöä, sähköä ja liikuttaa autoja (joskin Janne Haarnin blogissaan tekemän vertailun perusteella Volvon kaasuauto ei näyttänyt mitenkään maailman ekologisimmalta vaihtoehdolta).

    Biokaasun polttamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä, mutta alkutuote, metaani, on hiilidioksidia 20 kertaa kovempi kasvihuonekaasu.

    Eläinten lanta ja muut biokaasun lähteet on tärkeä saada kiertoon. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö eläinkunnantuotteiden ylikulutusta rikkaissa maissa pitäisi hillitä, kuten aiemmin kirjoitin.

  7. Muutama oikaisu on pakko tehdä.

    Biokaasu on ”ilmastoneutraali”, koska sen sisältämä hiili on sidottu ilmakehästä hyvin lyhyessä kierrossa.
    Se on siis päästöneutraali jopa paremmin perustein, kuin metsien biomassa, jonka kierto on kuitenkin kymmeniä vuosia, eikä kerran hakattu ikimetsä talousmetsänä koskaan saavuta edes puolta ikimetsän hiilivarastosta.

    Janne Haarnin vertailussa oli Volvon maakaasu auto, jossa polttoaineena oli siis fossiilinen metaani, eli maakaasu.

  8. Mutta samasta autosta kai kuitenkin on kyse? Eli, että biokaasullakin toimiessaan se vaan käyttäisi suhteettoman paljon kaasua kun on niin iso auto?

    Mutta, toki biokaasu on ilmastoneutraalia, muotoilin sikäli väärin sanoessani sen ”tuottavan co2 päästöjä”: se tuottaa hiilidioksidia, mutta toki tuo hiilidioksidi sitoutuu, kuten Pekka sanoo, nopeasti kiertoon.

    Ja siis vielä kun huomioidaan se lehmä siinä välissä, joka muuttaa sen hiilidioksidin, veden ja auringonvalon yhteistuotteen biokaasun lisäksi vielä lannaksi, maidoksi, lihaksi, luuksi, nahaksi jne. on kyseessä upea kierto.

    En missään nimessä dissaa lehmiä vaan sitä, että niitä ja muita kotieläimiä kasvatetaan liikaa ilmaston, vesistöjen, metsien ja ihmisten terveyden kannalta.

  9. Aivan.
    Ongelma on todellakin määrällinen, ei laadullinen.
    Lihaa syödään liikaa myös terveyden näkökulmasta ja ravintoverkosta ihmisen lähituntumasta puuttuu muut toisen asteen kuluttajia, jotka käyttäisivät hyväksi ihmiselle kelpaamattomat osat naudoista, possuista, kaloista jnpp. Turkiseläimet sopisivat tähän puutteeseen kuin nenä päähän.

    Monimuotoisuus, eli biodiversiteetti, myös ihmisen lähiekosysteemissä on minusta kaikin puolin toivottava ominaisuus.
    Kasvissyöjien pyrkimys yksinkertaistaa ”lähiverkkomme” yhden ainoan kuluttajan, meidän itsemme, hallitsemaksi systeemiksi, on mitä epäekologisin.

  10. Janne Haarni

    Juu tosiaankin vertailussani Volvon kaasusyöpön on ajateltu kulkevan maakaasulla – lähinnä siitä syystä että biokaasua ei juuri mistään saa. Jos V70 bi-fueliin olisikin tankattavissa biokaasua, voisi mallinimenkin muuttaa bio-fueliksi, ja sitten voisi jo puhua ekoautosta. Olikohan se niin, että Suomessa on yksi biokaasun tankkausasema jota käyttää yksi taksiautoilija.. Pääasiassa käyttäisin kuitenkin kyllä biokaasutuotannon muihin kohteisiin kuin autoiluun, esim. paikalliseen lämmön ja sähkön yhteistuotantoon.

  11. Ruotsissa on eteläosissa kohtalaisen kattava biokaasun tankkausverkosta. Katso esim. Arjo Heinsolan luentorunko osoitteessa
    http://www.kouvolaregion.fi/fi/kuntayhtyma/yleista/body0=33579 Se ei ole syntynyt itsestään, eikä se synny meillekään ilman aktiivisia päätöksiä.

    Kestävät energiaratkaisut ovat vaikeimpia juuri liikenteessä. Biokaasu on monessa suhteessa erittäin hyvä liikennepolttoaine.
    Lämmön ja sähkön yhteistuotantoon on käytettävissä muitakin uusiutuvia polttoaineita.
    Ämmänsuon biokaasuistakin osa poltetaan soihtuna, koska lämmitystarvetta on vain osan vuotta. Liikenteen kulutus on melko tasaista ympäri vuoden.

  12. Janne Haarni

    Taidat Pekka olla oikeassa. Peruutan edellisen mielipiteeni biokaasun käytöstä 🙂

  13. Biokaasu lienee kyllä etanolia ja biodieseliä ekologisempi liikennepolttoaine siksikin, että sitä niin merkittävissä määrin tosiaan syntyy ”jätteistä”.

    Älytöntä, että Ämmänsuon kaasuja ei käytetä busseissa kun kerran Pääkaupunkiseudun busseista kohtalainen osa on (maa)kaasubusseja.

    Kuitenkin on myös niin, että liikenteen biopolttoaineet eivät saa sumentaa sitä faktaa, että liikenteen, etenkin yksityisautoilun tarpeen vähentäminen on parasta energiapolitiikkaa liikenteessä.

    Monille puolueen retoriikassa liikenteen biopolttoaineet ovat, ydinvoiman, lisäksi THE ratkaisu ilmastonmuutokseen ja se on valheellista.

  14. Pekka Raukolle:

    Koittaisit keskittyä tärkeämpien asioiden ajamiseen ja jättää vähemmälle kasvissyöjien dissailun ja turkistarhauksen puolustamisen.

    Eläinten hyväksikäyttö kun ei todellakaan ole vain määrällinen tai ekologinen ongelma, vaan se on vakava moraaliseettinen ongelma.

    Suosittelen sinulle luettavaksi Elisa Aaltolan kirjaa ”Eläinten moraalinen arvo”.

    Tiedän, että monella eläinoikeusihmisellä on mennyt hermot kanssasi. Siksi en halua kinastella aiheesta kanssasi. Toivottavasti ymmärrät, että asenteesi kasvissyöntiä ja turkiseläimiä kohtaan on todella monelle esteenä liittyä ekovihreisiin.

    Äitini oli joskus ekovihreissä (perustamisaikaan), mutta en usko, että hän vegaanina haluaisi olla kanssasi samassa järjestössä.

  15. telson7

    http://koti.phnet.fi/petripaavola/maapallonpelastusoperaatio.html

    Tiedemiesten ja asiantuntijoiden lausuntoja

    Ilmastonmuutos luultua pahempi

    Tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen olevan huonommalla tolalla kuin mitä ennusteet ovat sanoneet. Lämpötilat ovat nousussa ja jääpeite sulaa nopeammin kuin on ennustettu. Australian kohdalla ilmastonmuutos on hälyttävää. Seurauksena tulee olemaan lisääntyvää kuivuutta sekä suurpalot lisääntyvät. Jäätiköiden nopea sulaminen kohottaa myös merenpinnan korkeutta. Ympäristötutkijoiden mielestä Australian hallituksen täytyy ottaa vastuuta ympäristöstä. Saastuttavaa energiaa ei tule käyttää. On pyrittävä käyttämään puhtaampia energianlähteitä ja uutta puhtaampaa teknologiaa. Marraskuu 15 2007 abc.net.au/news

    Ilmastonmuutoksen monimuotoisuus vaikeuttaa tarkkoja ennustuksia

    Washington, Lokakuu. 25 (Xinhua) Torstaina julkaistiin uusi tutkimus U.S. tieteen aikakauslehdessä, joka osoittaa etteivät ilmastotutkijat kykene määrittelemään arvioita ilmastonmutoksen tulevia vaikutuksia. Washingtonin yliopiston tiedemiesten mukaan on epävarmaa kuinka paljon llmasto tulee lämpenemään. Siksi tulisi rohkaista poliittisia päättäjiä tekemään ratkaisuja sensijaan että odotetaan parempia tutkimustuloksia.

    Tiedemiesten mukaan epävarmuus ilmastonmuutoksen kehittymisessä on todella korkea, koska ilmastomme mekanismi itsessään on herkkä ja riippuu monista tekijöistä, kuten kasvihuonekaasuista sekä atmosfääristen hiukkasten korkeammasta tiivistymisestä, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tiedemiehet huomasivat että odotettua enemmän olosuhteet tulevat aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä, mutta suurempi epävarmuus on olemassa siitä että kuinka paljon ilmastomme tulee lämpenemään. Tiedemiehet keksivät ja testasivat teoriaa, jonka uskotaan auttavan ilmastotutkijoita ymmärtämään todennäköisiä erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastomme muuttumista. Lokakuu 26, 2007 news.xinhuanet.com

    Lajien sukupuutto

    Ilmastonmuutoksen aiheuttama nouseva lämpötila tuhoaisi jopa yli puolet maapallon eläinlajeista.Tutkijat ovat päätyneet tutkimuksissaan edellä olevaan lausuntoon. Ilmastonmuutoksen (kasvihuonepäästöjen) arvioidaan nostavan maapallon lämpötilaa 1,8 C asteesta aina 4 C asteeseen saakka vuosisadan loppuun mennessä. Maapallon kohonnut lämpötila tulee hävittämään sukupuuttoon monia eläinlajeja. Lokakuu 25, 2007 planetark.org

    MetOffice Hadley Keskuksen (Englanti) tiedemiehet ovat vahvistaneet sen mitä moni on epäillyt. Jatkuva viivyttely kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tulee olemaan vaarallista, sillä sen takia ilmaston lämpötilan arvioidaan nousevan parilla asteella yli arvioiden.

    Globaalisen lämpenemisen odotetaan johtavan ”ydinsodan” kaltaiseen tilaan. Maailma on vuosikymmeniä jäljessä niistä toimenpiteistä jotka olisivat johtaneet päästöjen vähentämiseen. Silti on yhä maailmassa johtajia, jotka vielä jossittelevat. Saksa tiedottaa, että vie aikaa saavuttaa Kioton sopimuksen tavoitteet. Australian pääministeri haluaa mieluummin ”pyrkiä päämäärään” kuin sitoutua vähentämään päästöjä. Kansainvälinen politiikka ontuu eteenpäin sillä aikaa kun globaali lämpeneminen tiukentaa otettaan maasta, ekologiasta, eläimistöstä ja ihmiskunnasta. Päästöjen vähentämiseen on kiiruhdettava jos aiomme saada säilytetyksi kelvolliset elinolosuhteet maapallolla. Syyskuu 10 2007 http://www.climateark.org

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s