Aihearkisto: ”sisäinen turvallisuus”

JOS VIELÄ MIETIT, KYSY!

JOS VIELÄ MIETIT, KYSY!

Jos vielä mietit ehdokasta ja varsinkin jos harkitset äänestäväsi minua ja haluaisit vastauksen johonkin spesifiin kysymykseen tai tietää mielipiteeni jostain teemasta, niin kysypä!

Olen tietoisesti keskittynyt kaupunkiviljelyyn ja ruokaan kampanjassani, koska ne ovat minulle erityisen tärkeitä. Eivät ne silti ole ainoat asiat maailmassa.

Esitä kysymyksesi mieluiten joko tässä kommenteissa tai fb seinällä, niin että muutkin näkevät. Vielä ehtii! Vaalihuoneistot ovat auki klo 20 saakka.

Jätä kommentti

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', öljy, demokratia, energiapolitiikka, Globaali oikeudenmukaisuus, Helsinki, human interest, ihmisoikeudet, Ilmastonmuutos, Itä-Uusimaa, Itämeri, kampanja, kaupunkisuunnittelu, kaupunkiviljely, Käpylä, köyhyys, kehitysyhteistyö, kv-politiikka, liikenne, luomu, luonnonsuojelu, metsät, monikansalliset yritykset, oikeudenmukainen tulonjako, onnellisuus, perustulo, Propagandaa, protestiliikkeet, ruoka, ruokapolitiikka, sosiaaliturva, sota&rauha, talon valtaukset, terveyspalvelut, uraani, verotus, vihreät, ydinvoima, Ympäristöpolitiikka

14 prosenttia suomalaisnuorista valmiita valtaamaan taloja

Hesari uutisoi tänään, että Mielenosoitukset ja talonvaltaukset eivät kiehdo suomalaisnuoria. Uutinen kertoo International Civic and Citizenship Education Study nimisestä tutkimuksesta. Siihen on haastateltu 13,5 vuotiata 38 maassa, Suomessa siis kasiluokkalaisia.

Hesarin uutiseen ja varsinkin otsikkoon valittu näkökulma on kiintoisa. Jutussa kerrotaan, että  ”Suomalaisnuoret suhtautuvat varauksellisesti näyttävämpiin protesteihin. Reilu kolmannes nuorista olisi valmis osallistumaan rauhanomaiseen mielenosoitukseen. Julkisten rakennusten valtaaminen, liikenteen tukkiminen ja iskulauseiden maalaaminen seiniin innostavat vielä harvempia nuoria. Esimerkiksi talonvaltaukseen olisi valmis 14 prosenttia nuoristamme.”

Minun mielestäni 14 prosenttia kasiluokkalaisista on aika merkittävä määrä nuoria. Tuon ikäisiä kansalaisia lienee tällä hetkellä noin 100 000. Jos näistä 14 000 nuorta olisi todella valmiita valtaamaan taloja voi kysyä pitäisikö esimerkiksi Vapaa katto ry:n ja muiden asialle vihkiytyneiden tehostaa rekrytointia, jotta ei-kaupallista kaupunkitilaa ja kohtuuhintaisia asuntoja saataisiin käyttöön hiukan sosiaalikeskus satamaa ja muutamien muiden kaupunkien vastaavia tiloja enemmän.

Jos oletetaan, että nuorten valtausvalmius pysyisi samalla tasolla 24 vuotiaaksi asti olisi kasassa jo reilun  100 000 valtaajan armeija. Tällä joukolla otettaisiin haluttaessa haltuun jo hylättyjä tuotantolaitoksia ja maatiloja vaihtoehtotalouden tarpeisiin. Toki voi olla, että tuolle massalle kävisi kuin facebookin yleislakkoilijoille.

Onko talojen ja muiden julkisesti tai yksityisesti omistettujen tilojen haltuunotto sitten hyväksyttävää? Omasta mielestäni on silloin kun kyseiset tilat eivät ole hyötykäytössä ja valtaajat saattavat ne järkevään ja yhteiskuntaa hyödyttävään käyttöön asuntoina, kokoontumistiloina, työtiloina tai kulttuuritiloina.

Toki on aste-eroja: yhteisesti omistettujen tilojen käyttöönotto on varmasti helpommin hyväksyttävää kuin yksityisesti omistettujen ja suuryhtiöiden omistamien valtaaminen hyväksyttävämpää kuin yksittäisten kansalaisten omistamien.

Valtauksia tekeviltä voi myös kysyä onko vallattujen tilojen aina pakko niin leimallisesti näyttää vallatuilta tiloilta banderolleineen, graffiteineen, pihanuotioineen ja ghetto-sohvaryhmineen? Lisäisikö kaupunkikuvaan paremmin sopeutuva tyyli squattien hyväksyntää vai vähentäisikö se tilojen autonomista luonnetta liikaa?

Jätä kommentti

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', demokratia, protestiliikkeet, sosiaaliturva, talon valtaukset

Stevarit tykkäävät blogistani

Blogini näyttää saaneen aivan uuden ja yllättävän lukijakunnan: yksityisellä turvallisuuspalvelualalla työskentelevät.

Muutamat ammattikunnan edustajat ovat jokusen kuukauden viiveellä löytäneet Kontulassa videoidun pahoinpitelyn jälkimainingeissa kirjoitetun postauksen.

Heidän omalla keskustelufoorumillaan, jolla minut on nimetty kukkahattutätin kultapojuksi voi lukea muissa postauksissa aika hurjiakin juttuja.  Tosta kukkahattu-threadistä on blogiini tultu enemmän kuin mistään koskaan.

Heidän mielestään puhun asiasta josta en mitään tiedä. Olinkin viitannut kirjoituksessani vanhaan vartioimisliikeasetukseen (koska se Finlexissä edelleen on) enkä tiennyt, että sen on korvannut laki yksityisistä turvallisuuspalveluista

Muuten katson puuttuneeni aivan oikeaan asiaan. Turvallisuuden ulkoistaminen yksityisille turvallisuusyrityksille, jotka ovat poliisia huomattavasti heikommin kansalaisten valvottavissa, on todella huono kehityssuunta.Vartijoiden koulutus on köykäistä eikä sitä kaikilla ole juuri lainkaan.

Tuossa laissa yksityisistä turvapalveluista kummastuttaa, että vartijan valtuudet ihmisten kiinniottoihin ulottuvat erinäisiin lieviin rikoksiin kuten lievään petokseen, lievään kavallukseen ja lievään vahingontekoon, vaikka muuten kiinniotto-oikeus on rajattu rikoksiin joista voi seurata vankeutta.

Voiko esimerkiksi HKL:lle tarkastusmaksujen kerääminen olla niin tuottoisaa, että sen turvaamiseksi ollaan valmiita tähän kaupunkitilan kvasimilitarisointiin?

Enemmän kysymys lienee asenneilmastosta. Ovatko äänestäjät tietoisesti valinneet esimerkiksi katutaiteilijoita, ijulisteilmoittajia ja asunnottomia terrorisoivan yksityisen turvallisuuskoneiston kaduillemme? Vai onko se tapahtunut hiljaa virkamiestyönä?

Jo nyt yksityiset vartijat ovat levittäytyneet kaupallisesta kaupunkitilasta julkiseen, kuten asemille. Onko seuraava siirto katujenkin valvonnan ulkoistaminen?

Ilmeisesti ainakin jos nykyinen sisäministeri saisi jatkaa vallassa: hänhän on karsimassa hallituksen tuottavuusohjelman osana 365 poliisinvirkaa. Poliisi päivässä…

Suomessa on jo nyt vähemmän poliiseja kuin missään muualla EU:ssa. Sen sijaan täällä on keskitytty lisäämään poliisin valtuuksia erilaiseen peitetoimintaan ja telekuunteluun.

Itse eläisin kyllä mielummin leppoisien korttelipoliisien kuin arvaamattomien vartijoiden kanssa.

Mutta toki toivotan kaikki vartijat tevetulleiksi blogiini ja tiedän, että ammattikuntaan kuuluu ihan asiallisiakin vähemmän virkaintoisia tyyppejä.

13 kommenttia

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', ihmisoikeudet

Shoppailua yli rajojen ja merien

Vuoden vilkkain shoppailubuumi on jälleen takanapäin. Sen vielä olleessa kiihkeimmillään osoitti Poliisiministerimme uhmakkuutensa häneen (jälleen) viime aikoina kohdistuneen arvostelun edessä.

Rajamäki julisti onnistumistaan maahanmuuttopolitiikan saralla: turvapaikkashoppailun ja -turismin kitkemisessä. Hän onkin ahertanut viimeisen puolivuotiskauden majavan lailla linnake-Euroopan patojen vahvistamiseksi, varmistaakseen mm.  että Kanarian lomarannoille suuntaavat ei-toivotut veneturistit havaittaisiin ennen kuin he pääsevät shoppailemaan.

Kanarian saarten ostosmatkailu antaa aivan uuden merkityksen ilmaisulle ”shop ’til you drop”.  No border-verkosto on kerrännyt listan Eurooppaan pyrkiessään henkensä menettäneistä turisteista. Kuoleman tapauksia on viimeisen neljän vuoden ajalta lähes kaksi tuhatta.

Mutta heidän kohtalonsa ei niinkään huoleta Poliisiministeriä. Hän on sen sijaan ylpeä siitä, että maahamme pääsevät turvapaikanhakijat saavat hänen ministerikautensa jäljiltä nauttia vieraanvaraisuuttamme Metsälän vastaanottokeskuksen kaltaisissa lomaparatiiseissa entistä lyhyemmän tovin ennen nopeutetulla menettelyllä tehtyä kielteistä turvapaikkapätöstä.

 Samaisessa HBL:ssä, jossa Rajamäen haastattelu julkaistiin, herättää pääkirjoitus hyvän kysymyksen: kuka täällä shoppaa? Ettei vain Rajamäki itse?

”Det är oacceptabelt att byråkrater och poliser reser ut till flyktinglägren för att välja ut godbitarna. Tala om flykting­shopping!” (HBL, 22.12.06)

Pääsääntöisesti ihmiset eivät lähde kaiken jättäen kotiseuduiltaan vieraille maille ja vieraan kulttuurin pariin ilman painavaa syytä. Ihan vaan shoppailemaan. Ei ole myöskään meidän asiamme valita parhaita yksilöitä joukosta, jättäen muut leireille vuosikausiksi.

 Euroopan vauraus on syntynyt köyhempien maiden vuosisatoja kestäneestä ja edelleen jatkuvasta riistosta. Kehitysyhteistyö ei ole riittänyt korjaamaan tilannetta.

On oikein ja kohtuullista, että ihmiset, joiden elämä köyhissä maissa muodostuu mahdottomaksi eriarvoistavan talouspolitiikan, ilmastonmuutoksen, sotien tai vainojen takia tulevat jakamaan vauraudestamme. Työtätekevinä yhteiskuntamme jäseninä he myös kartuttavat sitä.

Epäilemättä jos olosuhteet sallivat monet heistä joskus palaavat mieluusti kotiseuduilleen. Mutta jos eivät tulee Euroopasta heidän kotinsa ja heillä tulee olla täällä samat oikeudet kuin muillakin Eurooppalaisilla.

Rajamäen kaudella käyttöön otetut B-luvat, jotka jättävät turvapaikanhakijan suojattomaan välitilaan ovat osoitus Suomen viranomaisiin pesiyteneestä rakenteellisesta rasismista, jonka näkökulmasta siirtolaisuus on lähinnä poliisiasia.

Onneksi Rajamäen kausi loppuu pian. Seuraavan siäministerin on oltava valmis tarkastelemaan kriittisesti edeltäjänsä kaudella tehtyjä päätöksiä ja pyörtämään niitä.

Hyvä uusi siirtolaisuus aiheinen saitti vapaaliikkuvuus.net kannattaa tsekata.

4 kommenttia

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', Globaali oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet

Anarko-syndikalistiset rikkurit?

Anarkistit, jotka yleisesti pitävät lakkoa yhtenä tehokkaimmista poliittisista keinoista, ovat päättäneet osoittaa joustavuutensa ja ryhtyä rikkureiksi. He ovat ilmoittaneet järjestävänsä tänään kuokkavierastapahtuman kaksi vuotta pitäneesta lakosta huolimatta.

Kutsussa voi pitää positiivisena sitä, että tiukkapipoisen (mallia kommando) mustan blokin lisäksi paikalle toivotaan mm. joulupukkiblokkia. Ottivatko jotkut anarkoporukoissa ehkä itseensä kun Tapsa nimitti heitä Vihreän Langan kolumnissaan suomalaisen radikaaliliikehdinnän vähemmän luoviksi kyvyiksi? Pyrkivätkö he modernisoimaan 1800 lukuista puna/mustaa tyyliään karnevalistisempaan suuntaan?

Toivon syvästi, että sekä anarkoposse, että varsinkin poliisi pitävät adrenaliinitasonsa jossain mitoissa. Uutiset kertovat jo yhden henkilön kuolleen tänään panssarivaunun alle Jyväskylässä.

Katujuhlat ja mielenosoitus ovat hyvä idea minä päivänä tahansa, mutta en ymärrä miksi ehdoin tahdoin halutaan kiinnittää huomiota presidentinkanslian järjestämään absurdiin gaalaan? Eliitillä on toki tapana järjestää erilaisia tuhlailevia ja turhamaisia vastaanottoja. Tämän iltainen on yksi niiden joukossa, muttei poikkeava, paitsi mediahässäkän osalta.

Se, että media nostaa presidentin itsenäisyydenpäivän vastaanoton niin kummalliseen arvoon liittyy ehkä johonkin outoon alitajuiseen monarkian kaipuuseen, mutta miksi kansalaisjärjestöjen pitäisi haaskata aikaansa siihen reagoimiseen?

Jos nationalismi olisi Suomessa kovassa huudossa juhlisi kansa varmasti kaduilla kuten monien muiden maiden kansallis- tai itsenäisyyspäivinä on tapana. Näin ei kuitenkaan ole. Se, että suuret joukot tuijottavat presidentin kättelyä televisiosta ei ole osoitus kansallismielisyydestä, vaan edustaa samaa huonoa makua, jota iltapäivälehdissä saa ihmetellä joka päivä.

Se, että juhlapuvut kiinnostavat, mutta kodittomuuden ja eriarvoistumisen torjuminen eivät, kertoo huonon maun lisäksi apatiasta ja todellisuudesta vieraantumisesta.

En ole lainkaan eri mieltä anarkistien kanssa siitä, että tämä asioiden tila palvelee niiden tarkoitusperiä, joilla nyt on taloudellista ja poliittista valtaa, ja että yhteiskunnalliset ongelmat on nostettava keskiöön. Mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ovat yksi keino.

On kuitenkin myös yhdenlaista todellisuudesta vieraantumista ja fundamentalismia tuomita eliitin mukana myös kaikki ne jotka pyrkivät muuttamaan olosuhteita olemassa olevista rakenteista käsin, esimerkiksi parlamentaristisesti.

Mielestäni väite, että edustukselliseen demokratiaan osallistuminen, joko äänestämällä, toimimalla puoluepoliittisessa järjestössä tai ryhtymällä ehdokkaaksi, näivettäisi ruohonjuuritason toiminnan, on outo.

”Anarko-realistit” jotka myöntävät, että yleislakko ja vallankumous ovat kaukana, puuhaavat usein menestyksekkäästi haltuunotetun tilan, vaihtoehtoisen talouden, vapaan koulutuksen ja autonomisen median parissa luoden tulevaisuuden rakenteita rinnakkaistodellisuutena.

Mitä haittaa tälle rinnakkaistodellisuudelle on siitä, että lakien säätämiseen osallistuu henkilöitä jotka jakavat samoja ideaaleja? Miksi henkilö ei voisi sekä äänestää, että vallata taloa?

Onko tosiaan niin, että ilmastonmuutoksen torjuminen on jätettävä vain yksilöiden ja autonomisten yhteisöjen varaan kunnes vallankumous on toteutunut?

Poikkeaako tämän hetkinen edustuksellinen demokratia niin radikaalisti tulevaisuuden avoimesta demokratiasta, ettei avointa demokratiaa voida rakentaa parlamentarismin rakenteista käsin?

5 kommenttia

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus''

Kansalaistarkkailijoita tarvitaan!

Videolle päätynyt FPS vartijoiden tekemä pahoinpitely nosti pinnalle jokapäiväisen ongelman, joka toivottavasti vihdoinkin nousee yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun.

Yksityisten turvallisuuspalveluiden toimivalta ja suoranainen terrori erilaisissa kaupunkitiloissa, varsinkin kulkuvälineissä ja asemilla, alkaa riistäytyä käsistä.  Kun poliisin tehtäviä siirretään pikakoulutuksen  saaneille vartijoille ei liene yllätys, että voimakeinot korvaavat puuttuvat sosiaaliset taidot ja herkkyyden. En väitä, että niitä poliisillakaan aina olisi…

Kaikki vartijat eivät tosin ole välttämättä saanet sitä pikakoulutustakaan: ”Henkilö, joka ei ole saanut vartijan peruskoulutusta, voidaan kuitenkin hyväksyä vartijaksi määräajaksi, enintään neljäksi kuukaudeksi (väliaikainen vartija). Vartioimisliikkeellä saa olla palveluksessaan yksi väliaikainen vartija jokaista alkavaa kolmea vartijan peruskoulutuksen saanutta vartijaa kohti. (vartioimisliikeasetus)” 

Lokakuun 25. iltana seurasin Turvatiimin työskentelyä ensin kutosessa ja sen jälkeen Sörnäisten pysäkillä. Kaisaniemessä vaunuun astui yhteensä lähemmäs kymmenen univormuasuisen henkilön joukkio. Toiset olivat sinisissä, toiset vihreissä puvuissa. Lipuntarkastajien keskustellessa matkustajien kanssa ja kirjoittaessa tarkastusmaksulappuja vihreähaalariset asemoivat itsensä ovien lähelle

Takaovesta pyrki poistumaan lievässä humalatilassa oleva nelikymppinen mies. Hänen kimpussa oli hetkessä kolme, myöhemmin neljä vartijaa, pakottamassa käsiä selän taakse, kuristamassa kurkusta, painamassa seinää vasten ja solvaamassa.

Kun käsiraudoitettu matkustaja vietiin pois vaunusta Sörnäisissä päätin jäädä itsekin katsomaan minkälaista asiakaspalvelua turvatiimi tarjoaa. Mies joutui istumaan ratikkapysäkin kaidetta vasten, kylmällä kiveyksellä, kädet raudoissa selän takana, kahden tupakoivan vartijan painaessa häntä polvella molemmista olkapäistä yhteensä 43 minuuttia ennen kuin poliisit saapuivat paikalle.

Koko ajan miestä nälvittiin tyyliin: ”onko nyt kivaa” ja ”sporalla olisit jo perillä”.

Myös minä sain oman osani kun seurasin vartijoiden työskentelyä: ”kyllä nyt maailma taas parantuu tosi paljon.”

Ilmoittauduin lopulta paikalle saapuneille poliiseille todistajaksi, mutta eivätpä ole soitelleet.

Tapaus ei tietenkään ollut yhtä karkean väkivaltainen, mutta herättää kysymyksen siitä mikä on hyväksyttävää. Millaisin ottein voidaan käsitellä liputonta matkustajaa, joka yrittää poistua julkisesta kulkuneuvosta ottamatta vastaan tarkastusmaksulappua?

Viimeistään nyt pitäisi olla selvää, että vartijoiden toimet on otettava tarkempaan syyniin. Niin kauan kun poliisit eivät hoida hommaansa (”Vartioimisliiketoiminnan yleinen valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle. Lääninhallitus ja poliisi valvovat vartioimisliikkeiden toimintaa virka-alueellaan.” -asetus), tarvitaan kansalaistarkkailijoita, jotka seuraavat vartijoiden toimia ja raportoivat ylilyönneistä.

”Poliisi antaa vartijaksi hyväksymälleen henkilölle vartijakortin, joka on voimassa määräajan, enintään viisi vuotta. Vartijan on pidettävä kortti työssä mukanaan ja esitettävä se vaadittaessa.” 

Voimmeko tulkita tuota niin, että kuka tahansa kansalaistarkkailija voi vaatia nähdä vartijakortin ja ottaa ylös vartijan tiedot?

Näin syntyy vähitellen rekisteri, jonka perusteella voidaan kysyä onko vartija asetuksen edellyttämällä tavalla henkilö, joka: ”tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi sekä on henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta tehtävään sopiva.”

Poliittisesti on kuitenkin vaadittava, että Helsingin Kaupunki arvioi uudestaan periaatteensa yksityisten turvallisuuspalveluiden käytöstä.

FPS:n kovanaamat eivät kuulu kaupungin kaduille, saati sitten kaupungin palkkalistoille.

Asianajaja, Vantaalainen vihreä ja ehdokaskolleega Hannu Kokko kirjoittaa vartijoista näin. Myös vasurien kaupunginvaltuutettu ja meitä Vihreitä innokkaasti kokoomusen sylikoiriksi haukkuva Paavo Arhinmäki kirjoittaa FPS:n terrorista. Paavo heittää Pekka Saurille haasteen, joka Pekan olisi kyllä syytä ottaa vakavasti. Ei sillä, etteikö vaatimus FPS:n palveluista luopumisesta olisi tullut monta kertaa myös ViNOlaisilta, joiden iloiseen joukkoon on liittynyt myös Saurin jälkikasvua.

32 kommenttia

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', ihmisoikeudet