Aihearkisto: talon valtaukset

JOS VIELÄ MIETIT, KYSY!

JOS VIELÄ MIETIT, KYSY!

Jos vielä mietit ehdokasta ja varsinkin jos harkitset äänestäväsi minua ja haluaisit vastauksen johonkin spesifiin kysymykseen tai tietää mielipiteeni jostain teemasta, niin kysypä!

Olen tietoisesti keskittynyt kaupunkiviljelyyn ja ruokaan kampanjassani, koska ne ovat minulle erityisen tärkeitä. Eivät ne silti ole ainoat asiat maailmassa.

Esitä kysymyksesi mieluiten joko tässä kommenteissa tai fb seinällä, niin että muutkin näkevät. Vielä ehtii! Vaalihuoneistot ovat auki klo 20 saakka.

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', öljy, demokratia, energiapolitiikka, Globaali oikeudenmukaisuus, Helsinki, human interest, ihmisoikeudet, Ilmastonmuutos, Itä-Uusimaa, Itämeri, kampanja, kaupunkisuunnittelu, kaupunkiviljely, Käpylä, köyhyys, kehitysyhteistyö, kv-politiikka, liikenne, luomu, luonnonsuojelu, metsät, monikansalliset yritykset, oikeudenmukainen tulonjako, onnellisuus, perustulo, Propagandaa, protestiliikkeet, ruoka, ruokapolitiikka, sosiaaliturva, sota&rauha, talon valtaukset, terveyspalvelut, uraani, verotus, vihreät, ydinvoima, Ympäristöpolitiikka

EIKÖ KAUPUNKIVILJELY OLE AIKA MARGINAALIJUTTU?

Voiko itseään vakavastiotettavana pitävä ehdokas tehdä kaupunkiviljelystä ykkösvaaliteemansa? Onhan se kiva ilmiö, mutta eikös se ole aika pienen porukan marginaalijuttu?

Ei- kaupunkiviljely ei ole vain isoäitien parvekeharrastus. Sitä eivät harjoita vain suurperheitä ruokkivat maahanmuuttajaisät tai oman maan perunoita arvostavat kantaväestön nationalistiäidit. Kaupunkiviljely ei ole vain talonvaltaaja-autonomien toimintaa itsehalinnollisen kaupunkitilan luomiseksi tai pelkkien huippukokkien kattoviljelyhifistelyä. Kaupunkipuutarha on paljon muutakin kuin vain päiväkoti- ja koululasten oppimisympäristö ja mielenterveyskuntoutujien terapiakeidas. Se ei ole vain kaupunkisuunniitteluun ja osallistavuuteen hurahtaneiden hipsterien projekti tai syrjäytettyjen tapa säästää rahaa.

Kaupunkiviljely on paitsi kaikkea tuota kaikille mainituille vähemmistöille tapa toteuttaa kaupunginvaltuuston yhteisesti hyväksymiä tavoitteita liittyen työllisyyteen, terveyteen, energiansäästöön, ruokakulttuuriin, yhteisöllisyyteen ja viihtyisyyteen.

Kunnianhimoinen kaupunkiviljelystrategia ei ratkaise kaikkia Helsingin ongelmia, mutta luo tuhansia työpaikkoja, vähäntee merkittävästi ilmastopäästöjä, lisää itsekunniotusta ja arvostuksen tunnetta ihmisryhmissä jotka saattavat muuten jäädä sitä vaille ja ravitsee omaleimaisia ruokakulttuureja niin, että joka päivä voi olla Ravintolapäivä.

Kuva

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ilmastonmuutos, kaupunkiviljely, köyhyys, luomu, luonnonsuojelu, onnellisuus, ruoka, ruokapolitiikka, sosiaaliturva, talon valtaukset, Ympäristöpolitiikka

14 prosenttia suomalaisnuorista valmiita valtaamaan taloja

Hesari uutisoi tänään, että Mielenosoitukset ja talonvaltaukset eivät kiehdo suomalaisnuoria. Uutinen kertoo International Civic and Citizenship Education Study nimisestä tutkimuksesta. Siihen on haastateltu 13,5 vuotiata 38 maassa, Suomessa siis kasiluokkalaisia.

Hesarin uutiseen ja varsinkin otsikkoon valittu näkökulma on kiintoisa. Jutussa kerrotaan, että  ”Suomalaisnuoret suhtautuvat varauksellisesti näyttävämpiin protesteihin. Reilu kolmannes nuorista olisi valmis osallistumaan rauhanomaiseen mielenosoitukseen. Julkisten rakennusten valtaaminen, liikenteen tukkiminen ja iskulauseiden maalaaminen seiniin innostavat vielä harvempia nuoria. Esimerkiksi talonvaltaukseen olisi valmis 14 prosenttia nuoristamme.”

Minun mielestäni 14 prosenttia kasiluokkalaisista on aika merkittävä määrä nuoria. Tuon ikäisiä kansalaisia lienee tällä hetkellä noin 100 000. Jos näistä 14 000 nuorta olisi todella valmiita valtaamaan taloja voi kysyä pitäisikö esimerkiksi Vapaa katto ry:n ja muiden asialle vihkiytyneiden tehostaa rekrytointia, jotta ei-kaupallista kaupunkitilaa ja kohtuuhintaisia asuntoja saataisiin käyttöön hiukan sosiaalikeskus satamaa ja muutamien muiden kaupunkien vastaavia tiloja enemmän.

Jos oletetaan, että nuorten valtausvalmius pysyisi samalla tasolla 24 vuotiaaksi asti olisi kasassa jo reilun  100 000 valtaajan armeija. Tällä joukolla otettaisiin haluttaessa haltuun jo hylättyjä tuotantolaitoksia ja maatiloja vaihtoehtotalouden tarpeisiin. Toki voi olla, että tuolle massalle kävisi kuin facebookin yleislakkoilijoille.

Onko talojen ja muiden julkisesti tai yksityisesti omistettujen tilojen haltuunotto sitten hyväksyttävää? Omasta mielestäni on silloin kun kyseiset tilat eivät ole hyötykäytössä ja valtaajat saattavat ne järkevään ja yhteiskuntaa hyödyttävään käyttöön asuntoina, kokoontumistiloina, työtiloina tai kulttuuritiloina.

Toki on aste-eroja: yhteisesti omistettujen tilojen käyttöönotto on varmasti helpommin hyväksyttävää kuin yksityisesti omistettujen ja suuryhtiöiden omistamien valtaaminen hyväksyttävämpää kuin yksittäisten kansalaisten omistamien.

Valtauksia tekeviltä voi myös kysyä onko vallattujen tilojen aina pakko niin leimallisesti näyttää vallatuilta tiloilta banderolleineen, graffiteineen, pihanuotioineen ja ghetto-sohvaryhmineen? Lisäisikö kaupunkikuvaan paremmin sopeutuva tyyli squattien hyväksyntää vai vähentäisikö se tilojen autonomista luonnetta liikaa?

Jätä kommentti

Kategoria(t): ''sisäinen turvallisuus'', demokratia, protestiliikkeet, sosiaaliturva, talon valtaukset